Väitös: Sote-palvelujen kokoaminen yhteisiin tiloihin voi helpottaa yhteistyötä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisella pyritään vastaamaan asiakkaiden yhä monimutkaisempiin palvelutarpeisiin ja parantamaan palvelujen sujuvuutta. Käytännössä palvelujen hallinnollinen tai fyysinen yhdistäminen ei kuitenkaan automaattisesti johda parempaan yhteistyöhön.

– Yhteinen rakennus ei vielä tarkoita yhteistä työtä. Toimiva monialainen yhteistyö syntyy, kun ammattilaisilla on mahdollisuuksia rakentaa yhteistä ymmärrystä ja hyödyntää toistensa osaamista, sanoo väitöskirjatutkija Kaisa Pasanen Helsingin yliopistosta.

Väitöstutkimuksessa  tarkasteltiin monialaista yhteistyötä Helsinkiin vuonna 2018 perustetussa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa, joka on yksi Suomen ensimmäisistä aikuisten sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle koonneista palvelukeskuksista. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten monialainen yhteistyö rakentuu käytännössä integroidussa palveluympäristössä.

Yhteistyö vaatii jatkuvaa oppimista ja johtamisen tukea

Tutkimuksen mukaan yhteiset tilat madaltavat kynnystä vuorovaikutukseen ja voivat vähentää ammattiryhmien välisiä hierarkioita. Myös ammattilaisten osallistuminen uusien toimintatapojen kehittämiseen vahvisti monialaista työskentelyä.

Yhteistyö ei kuitenkaan vakiinnu ilman pitkäjänteistä tukea. Tutkimus korostaa, että palvelujen yhteensovittaminen ei ole kertaluonteinen uudistus vaan jatkuva oppimisprosessi.

– Monialainen yhteistyö edellyttää riittäviä resursseja, koulutusta ja johtamista, jotka tukevat yhteistyön vakiintumista myös uusien toimintamallien käyttöönoton jälkeen, Pasanen muistuttaa.

Asiakkaat on otettava vahvemmin mukaan

Vaikka asiakaslähtöisyys on palvelujen yhteensovittamisen keskeinen tavoite, asiakkaiden näkökulma jäi tulosten perusteella usein ammattilaisten tiedon ja organisaation toimintatapojen varjoon. Tutkimuksen mukaan asiakaslähtöinen monialainen työ edellyttää asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaista tarkastelua, yhteistä päätöksentekoa ja palvelujen jatkuvuutta. Näitä voivat tukea esimerkiksi omatiimit tai nimetyt vastuutyöntekijät.

– Aidosti asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät, että asiakkaat osallistuvat nykyistä vahvemmin sekä oman palvelunsa suunnitteluun että palvelujen kehittämiseen, Pasanen toteaa.

Tulokset tarjoavat ajankohtaista tietoa erityisesti hyvinvointialueille, joissa kehitetään parhaillaan toimintamalleja palvelujen sujuvoittamiseksi ja jatkuvuuden vahvistamiseksi. Tutkimus osoittaa, että sujuvat ja asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet edellyttävät rakenteellisten uudistusten lisäksi pitkäjänteistä panostusta yhteistyöhön, yhteiseen oppimiseen ja asiakkaiden osallistumiseen.

Lisätiedot:
Kaisa Pasanen
Puh. 029 524 7013
kaisa.pasanen@helsinki.fi

********************************************

Live stream

VTM Kaisa Pasanen väittelee 21.8.2026 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Exploring collaboration in co-located health and social services – A case study of multidisciplinary knowledge practices". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Tekla Hultin (F3003), Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on professori Aini Pehkonen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on Maija Jäppinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.