Pohjoismainen resilienssi uuden turvallisuusympäristön aikakaudella

Turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja yhteiskuntien on varauduttava yhä monimuotoisempiin häiriöihin ja kriiseihin. Varautuminen ei enää koske vain puolustusta, vaan myös huoltovarmuutta, kriittistä infrastruktuuria, digitaalista turvallisuutta sekä kansalaisten ja yhteisöjen kykyä toimia poikkeustilanteissa.

Osana Wasa Future Festivalia perjantaina 14.8. järjestetyssä seminaarissa pureuduttiin Pohjoismaisen resilienssin uuteen todellisuuteen. Vaasan ammattikorkeakoulun Beyond Defence – Are we really prepared ?-seminaarissa tarkasteltiin resilienssiä ja kokonaisturvallisuutta erityisesti pohjoismaisesta näkökulmasta.

”Saimme paikalle nimekkään ja monipuolisen puhujajoukon Suomesta ja Ruotsista. Heidän johdollaan pääsimme pohtimaan, miten turvallisuuden toimintaympäristö on muuttunut, millaisia uusia vaatimuksia se asettaa varautumiselle ja kuinka yhteiskunnan kriisinkestävyyttä voidaan vahvistaa”, sanoo Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Marja-Riitta Vest.

Kaikille avoin seminaari järjestettiin Vaasan ammattikorkeakoulun ODDS (Ostrobothnian Dual Use Defence and Security) Hubin ja Dual Inno hankkeen puitteissa ja se oli osa VAMKin 30-vuotisjuhlavuotta.

”Organisaatiomme on sitoutunut alueen kokonaisturvallisuuden, hyvinvoinnin ja resilienssin kehittämiseen koulutuksen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kautta”, toteaa Vest.

Varautumisen uusi aika vaatii koko yhteiskunnan osallistumista

Tilaisuuden avasi Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori, toimitusjohtaja Hannu Vahtera ja asiantuntijapuheenvuoroissa tarkasteltiin turvallisuusympäristön muutosta ja sen vaikutuksia varautumiseen laajasti. Turvallisuuskomitean pääsihteeri, eversti Petteri Korvalan mukaan nykyiset riskit ovat entistä keskinäisriippuvaisempia, vaikeammin ennakoitavia ja niiden vaikutukset voivat levitä nopeasti yli toimiala- ja valtiorajojen.

”Varautumisen on kehityttävä erillisistä toimenpiteistä pysyväksi, mukautuvaksi ja koko yhteiskunnan kattavaksi kyvykkyydeksi. Kriisinkestävyyttä rakennetaan kaikkien yhteiskunnan toimijoiden jatkuvalla ja tiiviillä yhteistyöllä”, Korvala painotti.

Turvallisuus ei ole enää vain viranomaisten tai puolustusvoimien vastuulla, vaan se edellyttää laajaa yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten, korkeakoulujen, järjestöjen ja kansalaisten välillä. Kriisinkestävyyden vahvistaminen edellyttää myös kansalaisten odotusten ja toimintavalmiuksien yhteensovittamista muuttuvien turvallisuusuhkien kanssa.

”Tulevaisuudessa hyvinvointia ja turvallisuutta ei voida pitää samalla tavalla itsestäänselvyytenä kuin aiempina vuosikymmeninä, vaan varautuminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä”, muistutti eversti (evp.) Mika Hyytiäinen yhteistyön merkitystä ja yksilön vastuuta korostaneessa puheenvuorossaan.

Myös kansanedustaja, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) valtuuston puheenjohtaja Paula Risikko korosti kokonaisturvallisuutta kaikkien yhteisenä tehtävänä.

”Vaikka valtionhallinnolla on keskeinen rooli kokonaisturvallisuuden ylläpidossa, on kansalaisilla ja laajemmin kansalaisyhteiskunnalla siinä merkittävä osansa”, totesi Risikko.

Kriisinkestävyys rakentuu myös arjessa

Pohjoismaista näkökulmaa keskusteluun saatiin Mid Sweden Universityn sosiologian vanhemman lehtorin Minna Lundgrenin puheenvuorossa, jossa hän kuvasi Ruotsin käynnissä olevaa kokonaisturvallisuuden ja varautumisen kehittämistä sekä korosti, että varautumisjärjestelmien on pysyttävä yhteiskunnan muutoksen tahdissa.

”Turvallisuussuunnittelussa on huomioitava nykyiset yhteiskunnalliset rakenteet, ihmisten arki ja muuttuneet toimintatavat. Näin voidaan vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä ja kykyä selviytyä erilaisista häiriö- ja kriisitilanteista”, pohti Lundgren.

Seminaarissa tarkasteltiin myös kansalaisturvallisuuden ensimmäistä puolustuslinjaa eli kotitalouksien varautumista. VIVAL Corporation Ltd:n perustaja ja toimitusjohtaja Daniel Metcalfe korosti, että omatoiminen varautuminen tukee koko yhteiskunnan toimintakykyä kriisitilanteissa.

”Kotitalous, joka selviää kriisin aikana kolme päivää omillaan, vapauttaa turvallisuus- ja hyvinvointisektorin toimijat muuhun toimintaan. Jos kotitaloudella on välttämättömiä elintarvikkeita ja tarvikkeita viikon ajaksi, se vähentää painetta kauppojen varastoihin ja jättää resursseja muiden yhteisön jäsenten käyttöön”, Metcalfe muistutti.

Iltapäivän päättäneessä paneelikeskustelussa julkisen sektorin, tutkimuksen ja elinkeinoelämän edustajat arvioivat Suomen kriisinkestävyyttä kriittisen infrastruktuurin, huoltovarmuuden ja yhteiskunnan keskinäisriippuvuuksien näkökulmista. Paneelin moderaattorina toimi eversti (evp.) Mika Hyytiäinen.

Vastauksia kysymykseen ”Olemmeko todella varautuneita?” esittivät panelistit Tomi Kankainen, ohjelmajohtaja, Digital Defence Ecosystem (DDE), Minna Lundgren, vanhempi lehtori (sosiologia), RCR Centre, Mid Sweden University, Daniel Metcalfe, perustaja ja toimitusjohtaja, VIVAL Corporation Ltd, Markus Asikainen, johtaja, Defence and Security Business, Gofore, Ilari Hatakka, operatiivinen johtaja (COO), Suomen Erillisverkot Oy.