Ammattiliitto Pro: Työajan lyhentämisestä on keskusteltava tutkimustiedon pohjalta

STTK:n tilaama ja tutkija Anna Kuokkasen laatima selvitys tarkastelee työajan lyhentämistä työelämän ja yhteiskunnan näkökulmasta. Selvityksen keskeinen viesti on, että työajan lyhentämisen onnistuminen edellyttää hyvää johtamista, henkilöstön osallistamista ja työn huolellista organisointia. 

– Selvitys osoittaa, että työajan kehittämisestä kannattaa keskustella tutkimustiedon eikä ennakkoluulojen pohjalta. Kyse ei ole vain työtunneista, vaan siitä, miten työelämä vastaa ihmisten tarpeisiin ja työssä jaksamisen haasteisiin, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo. 

Pron eduskuntavaalitavoitteisiin kuuluu kansallisen työajan lyhentämisen pilotin käynnistäminen sekä työntekijöiden mahdollisuuksien parantaminen osa-aikatyöhön erilaisissa elämäntilanteissa. 

– Työelämän tuottavuus kehittyy jatkuvasti teknologian, digitalisaation ja tekoälyn myötä. On perusteltua pohtia, miten näiden muutosten hyödyt näkyvät myös työntekijöiden arjessa, hyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa, Simola toteaa. 

Selvityksen mukaan työajan lyhentämisen onnistuminen edellyttää huolellista suunnittelua, toimivaa johtamista ja työn tarkoituksenmukaista organisointia. Selvitykseen haastatelluissa organisaatioissa työajan lyhentäminen on parantanut työntekijöiden hyvinvointia, eikä se ole heikentänyt tuottavuutta; joissakin tapauksissa tuottavuus on jopa parantunut.

– Työelämän kehittämisessä ei pidä asettaa vastakkain työntekijöiden hyvinvointia ja työpaikkojen menestystä. Parhaimmillaan ne tukevat toisiaan. Siksi työajan lyhentämisen mahdollisuuksia on tärkeää arvioida avoimesti ja tutkimukseen perustuen, Simola sanoo.