Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen vesihuoltosuunnitelmaluonnos lausunnoille - Useita toimenpide-ehdotuksia vuoteen 2040 asti

Luonnoksessa ehdotetaan iso joukko toimenpiteitä ja vesihuoltoyhteistyön vaiheittaista laajentamista jokilaaksokohtaisten näkökulmien ja nykytilanteen pohjalta. Toimenpiteillä ehdotetaan yhteistyön syventämistä myös suunnittelualueen ulkopuolelle.

Ehdotettavien toimenpiteiden tarkoituksena on vahvistaa yhdyskunnan vedenhankinnan toimintavarmuutta, minimoida jätevesivaikutuksia sekä parantaa lietteiden kokoamista ja jatkokäsittelyä. Lisäksi ehdotetaan toimenpiteitä vesihuolto-organisaatioiden toimintakyvyn vahvistamiseen muun muassa tarkoituksenmukaisella laitosrakenteella. Toimenpiteille on esitetty alustavat toteutusaikataulut ja vastuutahot. Teknisille toimenpiteille on myös määritetty alustavat kustannusarviot.

Suunnitelman tarkoituksena on palvella kuntia ja vesihuoltolaitoksia yhteistyötunnustelujen käynnistämisissä ja päätöksenteossa sekä toimia katalyyttinä yksityiskohtaisemmille suunnitelmille. Suunnitelma tukee myös alueiden yleistä kehittämistä sekä kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman toimeenpanoa, jonka tavoitteena on alan kyky sopeutua, uudistua ja ennakoida muutoksia sekä ylläpitää asema kestävän kehityksen kivijalkana ja kansallisen ylpeyden aiheena.

Ohjausryhmän puheenjohtaja Markus Erkkilä Pohjois-Pohjanmaan liitosta toteaa, että vuoden 2026 lopulla valmistuvan vesihuoltosuunnitelman tavoitteena on toimia yhteisenä vesihuollon kehittämisasiakir­jana vuosien 2027–2040 aikana. Vesihuollon toimin­taympäristö on jatkuvassa muutostilassa ja samalla myös erilaiset vaatimukset lisääntyvät. Suunnitelma tarjoaa vaihtoehtoja uusiksi toimintamalleiksi ja ylikunnallisen yhteistyön rakenteiksi. Nykyinen ylikunnallinen ja sopimuspohjainen yhteistyö tarjoaa siihen erinomaisen perustan.

Tekemistä riittää – toiminnan uudelleen ajattelu korostuu

Talousveden hankinnan ja jakelun turvaamiseksi ehdotetaan suunnitelmassa tukkuvesiyhtiöiden välisten yhdysvesijohtoyhteyksien vahvistamista. Jokaiselle kunnalle ehdotetaan lisäksi toimenpiteitä, joilla lisätään vesijohtoverkostojen saneerauksia ja kehittämistä sekä taajamien tarvitseman vesimäärän turvaamista vähintään kahdesta eri vesilähteestä.

Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta ehdotetaan Kalajoen, Raahen ja Haapaveden jätevedenpuhdistamoille uuden yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksiin vastaamista muun muassa mikroepäpuhtauksien poiston, energianeutraaliustavoitteiden sekä typenpoiston tehostamisen osalta. Lisäksi ehdotetaan selvitysten laadintaa Merijärven, Reisjärven, Siikajoen, ja Pyhäjoen nykyisten jätevedenpuhdistamoiden tulevaisuudesta ja niiden vaihtoehtoratkaisuista. Puhdistamolietteiden osalta ehdotetaan jatkossa yhteiskäsittelyä 2–3 laitoksessa, joilla minimoitaisiin nykyisiä kuljetus- ja käsittelykustannuksia sekä lisättäisiin ravinteiden paikallista talteenottoa ja hyötykäyttöä. Kaikille kunnille ehdotetaan lisäksi toimenpiteitä, joilla lisätään jätevesiviemäriverkostojen saneerauksia ja kehittämistä sekä toimintavarmuutta.

Organisatoristen toimenpide-ehdotusten keskeisenä tavoitteena on varmistaa nykyisten vesihuoltolaitosten kykyä panostaa osaamisensa lisäämiseen ja palvelujensa kehittämiseen. Ensivaiheen toimenpiteinä ehdotetaan selvitysten laadintaa Vesikolmio Oy:n toiminnan laajentamisesta, Raahen alueen vesihuoltolaitosyhteistyön lisäämisestä sekä Haapajärven, Reisjärven, Kärsämäen, Pyhäjärven, sekä Pyhäjärven ja Kiuruveden kuntien välisen vesihuoltolaitosyhteistyön lisäämisestä ja Siikalatvan seudun vesihuoltoyhteistyön lisäämisestä. Pienille asiakasomisteisille vesiosuuskunnille ehdotetaan operointipalveluiden tarjoamista kunnallisten laitosten toimesta ja kunnallisiin vesihuoltolaitoksiin sulautumisiin johtavan yhteistyön lisäämistä.

Johtava vesitalousasiantuntija Hanna Hentilä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta muistuttaa, että kolmen jokilaakson alueella vesihuoltopalveluja tarjoaa yli 30 vesihuoltolaitosta. Näiden laitosten palvelujen piirissä on lähes 114 000 asukasta. Vesihuoltoverkostojen liittymisaste on erittäin korkea. Jotta laitoksilla on mahdollista tarjota palvelujaan myös jatkossa, on nykyistä laitosrakennetta ja -määrää tarpeen arvioida kriittisesti, syventää yhteistyötä ja kehittää uusia organisointitapoja. Vahvat laitostoimijat tukevat osaltaan myös alueiden kestävää elinvoimaa ja yritysten houkuttelevuutta sekä yleistä kriisinsietokykyä.

Työpajat – Toimenpiteiden yhdessä ideointia 

Kevään aikana on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on tarkasteltu maakunnan vesihuollon nykytilaa ja ennusteita sekä ideoitu yhdessä teknisiä ja organisatorisia toimenpide-ehdotuksia kuntien vesihuollon toimintavarmuuden lisäämiseksi. Työpajoihin on osallistunut jokilaaksojen kuntien ja vesihuoltolaitosten edustajien lisäksi myös alueen ulkopuolisia sidosryhmätoimijoita. Työpajat ovat tarjonneet erinomaisen alustan eri toimijoiden väliselle vuoropuhelulle, ja mahdollisuudelle vaikuttaa eri vaihtoehtojen suunnitteluun ja arvioimiseen.  

Hentilä pitää tärkeänä, että vesihuollon kehittämisessä toimintaa arvioidaan myös uudenlaisista näkökulmista, ei pelkästään omaan sijaintiin tai hallintorajoihin perustuen. Myös suunnittelualueen ulkopuolissa kunnissa ollaan tilanteessa, jossa aidosti joudutaan pohtimaan vesihuollon nykytilaa ja todellista kykyä vastata huomisen haasteisiin. Nyt on ollut hyvä hetki katsoa asioita laajemmin yhdessä. 

Suunnitelman laatimisesta vastaavat suunnittelualueen kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen edustajista nimetyt työ- ja ohjausryhmät. Suunnitelman toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy. Suunnitelma korvaa nykyiset ja pääosin toteutuneet jokilaaksokohtaiset vesihuollon yleissuunnitelmat, jotka on laadittu 2000–luvun alussa.  

Tiedote on laadittu Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa. Aluehallinnon uudistuksen myötä elinvoimakeskuksille kuuluvat vesihuoltotehtävät hoidetaan valtakunnallisesti Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.