Väitös: Monikielisten lasten vahvuudet jäävät yhä puutteiden varjoon

Venla Rantanen selvitti Jyväskylän yliopistossa tekemässä väitöskirjassaan, millaista arvoa lapset antavat kielille ja miten he hyödyntävät niitä. Rantanen keräsi tutkimuksen aineiston havainnoimalla kahdessa koulussa pääkaupunkiseudulla. 

Monikielisyyden arvostaminen otettiin osaksi kansallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuonna 2014. Aikuisten osalta arvostus jää silti yhä usein pinnalliseksi. Yksi syy tähän on, että opettajilla ei ole riittävästi tietoa paremmista toimintatavoista tai aikaa niiden toteuttamiseen.

Lapsille kielet ovat voimavara ja ylpeydenaihe 

Tutkimus osoittaa, että lapsille kielet ovat voimavara ja ylpeydenaihe. He käyttävät kielitaitoaan esimerkiksi ystävyyssuhteiden rakentamisessa. Rantasen mukaan lapsilla on paljon taitoja toimia monikulttuurisissa ympäristöissä ja ymmärtää esimerkiksi rasismin vaikutuksia. Lasten toiminta ei kuitenkaan ole johdonmukaista, vaan joskus he toimivat syrjivästi. 

“Havaintojeni mukaan lapset ovat erittäin kiinnostuneita toistensa kielistä ja opettavat niitä toisilleen. Monikielisyydestä tulee asia, jonka lapset jakavat. Myös omien äitien laittama ruoka ja sen maukkaus ovat koulussa suosittuja puheenaiheita. Monet lapset tuntevat eri uskontojen ja kulttuurien tapoja ja tukevat toisiaan niissä.” 

Usein lapset nähdään kouluympäristössä lähinnä puutteellisen suomen kielen taidon kautta. Kun lapset tuovat esiin kielitaitoaan ja koulun ulkopuolella hankittua osaamista, se antaa kokemuksen asiantuntijuudesta ja vahvistaa heidän itseluottamustaan. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä, jotta oppimista voi tapahtua. 

Pelkkä koulukielen opetus ei tuo yhdenvertaisuutta 

Koulun tulisi olla paikka, joka vastustaa yhteiskunnan eriarvoistumista, Rantanen sanoo. On tärkeää, että lapset, jotka usein määritellään "maahanmuuttotaustaisiksi" nähtäisiin kokonaisvaltaisesti ja yksilöinä eikä vain kotoutuvina suomen kielen oppijoina. 

”Oppiminen, lasten hyvinvointi ja yksilöllinen kohtaaminen vaativat lisää aikaa ja resursseja. Riittävä määrä aikuisia ja pienet ryhmät ovat edellytys sille, että opettajat ja koulun muu henkilökunta voi tehdä työnsä kunnolla. Suomen kielen opetuksen lisääminen ei yksinään paranna yhdenvertaisuutta, vaan myös rasismiin pohjautuvia ennakkoluuloja ja puheita pitää käsitellä”, Rantanen toteaa.

MA Venla Rantasen soveltavan kielentutkimuksen (Solki) väitöskirjan "Resistance as social transformation: Children's translingual practices in Finnish basic education" tarkastustilaisuus pidetään 28.8.2026 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii professori Mary Bucholtz (University of California) ja kustoksena yliopistonlehtori Petteri Laihonen. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta.

Lisätietoja: Venla Rantanen, venla.h.rantanen@jyu.fi, puh. 050 308 1336