SDP:n Saku Nikkanen: Nyt varmistui, ettei hallituksen leikkaukset Salon yöpäivystyksestä tuoneet tavoiteltuja säästöjä

- Käytännössä hallitus leikkasi nyt rahoitusta enemmän kuin säästöjä syntyi. Tämä tarkoittaa, että uudistus ei ole vahvistanut hyvinvointialueen taloutta, vaan on pikemminkin lisännyt säästöpaineita muualla palvelujärjestelmässä, arvioi Nikkanen.

Asian vahvisti Salon Seudun Sanomien artikkelissa haastateltu TYKS-sairaalapalveluiden johtaja Mikko Pietilä. Salon sairaalan yöpäivystyksen lakkautus ei tuonut suunniteltuja säästöjä, koska sen saavuttaminen olisi vaatinut noin sadan työntekijän irtisanomisen.

Lainsäädännön valmistelun yhteydessä arvioitiin, että Salon sairaalan toiminnan muutoksilla saavutettaisiin noin viiden miljoonan euron säästöt. Jo päätöksenteon aikana Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) kuitenkin arvioi, että todelliset säästöt jäisivät selvästi tavoiteltua pienemmiksi.

Salon Seudun Sanomien mukaan todelliset säästöt ovat koostuneet pääasiassa yövuorojen, laboratorion varallaolon ja kuvantamispalveluiden vähentämisestä. Sen sijaan viiden miljoonan euron säästöt olisivat edellyttäneet mittavaa henkilöstön vähentämistä.

- Arvioiden mukaan tavoiteltu säästötaso olisi tarkoittanut noin sadan työntekijän vähennystä. Onneksi näin koviin toimiin ei ole sairaalassa ryhdytty, eikä tällaisia toimia ole toteutettu, pohtii Nikkanen.

- Samaan aikaan yöpäivystyksen sulkemisella on ollut merkittäviä vaikutuksia palveluiden saatavuuteen ja potilaiden kuljettamiseen. Vuositasolla tämä tarkoittaa siirrettävien potilaiden määrän kasvua noin 219 potilaasta lähes 700 potilaaseen, huomioi Nikkanen.

- Monelle asukkaalle muutos näkyy konkreettisesti arjessa. Vakavissa sairaustapauksissa potilaat on aiemminkin usein kuljetettu Turkuun, mutta tavallisemmissa kiireellisissä tilanteissa, kuten lasten äkillisissä sairastumisissa, hoitoon pääsy vaatii nyt aiempaa pidemmän matkan. Tämä heikentää palvelujen saavutettavuutta erityisesti Salon ja lähikuntien alueilla, toteaa Nikkanen.

Salon yöpäivystyksen lakkauttaminen on esimerkki päätöksestä, jossa tavoitellut säästöt eivät ole toteutuneet suunnitellusti. Sen sijaan uudistus on lisännyt kuljetustarvetta, heikentänyt palveluiden saatavuutta ja jättänyt hyvinvointialueelle merkittävän rahoitusvajeen.

- Tämä herättää aiheellisia kysymyksiä siitä, saavutettiinko uudistuksella ne taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, joihin päätöksenteolla pyrittiin, kysyy Saku Nikkanen.