Yli neljäsosa miesopiskelijoista ei käytä terveyspalveluita lainkaan vuoden aikana – opiskelijoiden terveydenhuolto monikanavaista

Kelan tuore rekisteritutkimus osoittaa, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut ovat keskeinen, mutta eivät ainoa, korkeakouluopiskelijoiden käyttämä terveydenhuollon kanava.

Lukuvuonna 2023–2024 lähes puolet (48 %) opiskelijoista käytti YTHS:n rinnalla vähintään yhden muun terveyspalvelujen tuottajan palveluja. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa kattavasti, miten korkeakouluopiskelijat käyttävät eri sektoreiden terveyspalveluita.

Yleisimmin rinnakkain YTHS:n kanssa käytetty julkinen terveyspalvelu oli terveyskeskuskäynti. Työterveyshuoltoa rinnakkain YTHS:n kanssa käytti joka kymmenes (10 %) opiskelijoista.

– Opiskelijoiden terveydenhuollon käytön kokonaisuutta on tarpeen tarkastella laajasti, koska usein sama opiskelija saa hoitoa useista eri järjestelmistä. Sektorit täydentävät toisiaan, mutta samalla haasteeksi voi muodostua tiedon ja hoidon jatkuvuus, sanoo Kelan erikoistutkija Mikko Nurminen.

Valtaosa opiskelijoista käytti enintään kahta tai kolmea eri palvelutyyppiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta palvelutyyppiä: YTHS:ää, terveyskeskuksia, päivystystä, erikoissairaanhoidon poliklinikoita, työterveyshuoltoa ja yksityisiä lääkäripalveluita.

Naisopiskelijat käyttävät enemmän terveyspalveluita kuin miesopiskelijat

Terveyspalveluiden käytössä ero naisten ja miesten välillä on huomattava. Naisopiskelijoista 87 % ja miesopiskelijoista 71 % käytti ainakin kerran jotakin avoterveydenhuollon palvelua.

YTHS:n lääkärin vastaanotolla kävi joka neljäs nainen (24 %) ja vain joka kahdeksas mies (13 %). YTHS:n hoitajan vastaanotolla puolestaan kävi joka kolmas nainen (34 %) ja joka viides mies (19 %).

Miehet käyttivät työterveyshuoltoa yleisemmin kuin YTHS:n palveluita, ja terveyskeskuspalveluita he käyttivät yhtä yleisesti kuin YTHS:ää. Muita palveluita he käyttivät vähemmän. Naiset taas käyttivät YTHS:n palveluita, työterveyshuoltoa ja terveyskeskuspalveluita suunnilleen yhtä yleisesti, muita palveluita vähemmän.

– Lukuvuosi 2023–2024 oli YTHS:lle erityisen vaikea, koska arviot opiskelijoiden määrästä eivät pitäneet noiden vuosien aikana paikkaansa. Opiskelijoita oli arvioitua selvästi enemmän. Lisäksi opiskelijoiden mielenterveyden ongelmat ovat koko ajan lisääntyneet. Voi olla, että resursoinnin haasteet näkyvät juuri näihin vuosiin osuvan lukuvuoden palveluiden käytössä, sanoo YTHS:n toimitusjohtaja Annika Saarikko.

Palvelujen käyttö vaihteli paitsi sukupuolen mukaan, myös opiskelijan iän perusteella. Nuorempien opiskelijoiden terveyspalvelujen käyttö painottui YTHS:ään, kun taas vanhemmilla opiskelijoilla työterveyshuollon käyttö oli yleisempää. Työterveyshuollossa korostuivat hengityselinten sairauksiin liittyvät käynnit.

– Se, että opiskelijat melko yleisesti käyttivät työterveyspalveluita YTHS:n rinnalla, voi käytännössä usein johtua työntekijän terveystarkastuksista ja sairauspoissaolotodistuksen tarpeesta, mutta myös palvelujen helpommasta saatavuudesta esimerkiksi ilta-aikaan ja viikonloppuisin, arvioi Mikko Nurminen.

Annika Saarikko muistuttaa, että opiskelijan elämään kuuluu nopeasti vaihtuvat elämäntilanteet opintojen, työn ja eri paikkakuntien välillä ja he käyttävät kulloinkin saatavilla olevaa palvelua.

– Tiedonkulkua eri palveluntuottajien välillä olisi tärkeä vahvistaa, jotta opiskelijoiden terveysasiat saadaan yhdessä hoidettua mahdollisimman hyvin, sanoo Saarikko.

Palveluiden käyttöön vaikutti myös huomattavasti se, onko opiskelijan kotikunnassa YTHS:n toimipiste. Jos toimipistettä ei ollut, YTHS:n osuus käynneistä oli puolet pienempi kuin jos kunnassa oli YTHS:n toimipiste. Vaikka aineisto oli kattava, mukana ei ollut YTHS:n alihankintakäyntejä.

Mielenterveysongelmat korostuvat YTHS:ssä – tiedonkulkua vahvistettava

Mielenterveyteen liittyvät syyt muodostivat merkittävän osan opiskelijoiden terveydenhuollon käynneistä. YTHS:ssä mielenterveyssyihin liittyi yli 40 prosenttia kaikista käynneistä, ja ne näkyivät lähes yhtä vahvasti myös erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynneissä.

Tulokset korostavat tarvetta tarkastella opiskelijoiden terveydenhuoltoa kokonaisuutena yli palvelurajojen. YTHS:n laissa määriteltyyn palveluvalikoimaan ei kuulu kaikkia palveluita, joita opiskelijatkin voivat tarvita, eismerkiksi pitkäaikaissairauksien seurantaa. Tämä voi osittain selittää sitä, että muidenkin palveluntuottajien käyttö on opiskelijoilla yleistä.

– YTHS:n rajattu palveluvalikoima johtaa väistämättä asiointiin terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi ihosairauksien, kuten aknen hoito sekä gynekologipalvelujen tarve ovat tyypillisiä opiskelijoilla, mutta ne on rajattu YTHS:n palveluvalikoiman ulkopuolelle ja ne kuormittavat näin muuta terveydenhuoltoa. Olisikin syytä miettiä, pitäisikö nämä palvelut palauttaa YTHS:lle, sanoo Annika Saarikko.

Lisätietoa

Alkuperäinen tutkimus: Nurminen, M. ym. (2026). Korkeakouluopiskelijoiden avoterveydenhuollon käyttö monikanavaisessa palvelujärjestelmässä: rekisteritutkimus. Kelan raportteja 12|2026. URN:ISBN:978-952-284-236-7

Kelan tutkijat ovat tarkastelleet asiaa myös Kelan tutkimusblogissa.