Päiväperhosia ja kimalaisia selvästi viime kesää enemmän
20.8.2026 06:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Päiväperhosia ja kimalaisia on havaittu tänä kesänä selvästi viime vuotta enemmän, selviää Suomen ympäristökeskuksen kokoamista havaintoaineistoista. Päiväperhosten kokonaismäärä kasvoi 43 prosenttia ja kimalaisten 69 prosenttia. Kesän sääolot ovat suosineet pölyttäjiä.

Kevät alkoi ennätyksellisen kuivana, mutta kuivuus päättyi toukokuun lopulla. Sen jälkeen sateet ja lämpimät poutajaksot ovat vuorotelleet. Olosuhteet ovat tarjonneet pölyttäjille sekä ravintoa että niiden liikkumiseen ja lisääntymiseen sopivia jaksoja. Päiväperhosia ja kimalaisia havaittiin vielä elokuun alussa ajankohtaan nähden runsaasti.
Useimmat päiväperhoslajit runsastuivat
Kesän havaintojen ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että yleisemmistä päiväperhosista 25 lajia runsastui viime kesästä ja 11 lajia väheni. Noin kolmanneksella lajeista yksilömäärät pysyivät lähellä edellisvuoden tasoa. Kaikkien päiväperhosten yhteenlaskettu yksilömäärä kasvoi 43 prosenttia.
”Perhoskesä alkoi keväällä melko tavanomaisena, mutta kesäkuusta alkaen useimpia päiväperhoslajeja on havaittu viime vuotta enemmän”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä.
“Tämän kesän hyvä tilanne ei kuitenkaan kerro lajien pitkän aikavälin kehityksestä, sillä hyönteisten määrät vaihtelevat paljon vuodesta toiseen. 2000-luvulla päiväperhosten kannat ovat keskimäärin hieman taantuneet”, Heliölä jatkaa.
Vähentyneiden lajien joukossa oli etenkin kevään perhosia, jotka saattoivat kärsiä huhti-toukokuun kuivuudesta. Sen sijaan useimmat keski- ja loppukesän perhoset runsastuivat. Esimerkiksi nokkos- ja neitoperhosia esiintyi nyt selvästi runsaammin kuin parina edellisenä vuonna. Keskikesän yleisin päiväperhonen on useimmiten tesmaperhonen, jota tavattiin nyt monin paikoin hyvin runsaana.
Suomeen säännöllisesti vaeltavista perhoslajeista ohdakeperhosta tavattiin runsaasti, kun taas muita vaeltavia lajeja melko vähän. Harvalukuisemmista lajeista helmihopeatäplä taantui nyt selvästi kahden poikkeuksellisen hyvän vuoden jälkeen. Virnasinisiiven kannat säilyivät edelleen melko vahvoina.
Elokuun alussa päiväperhosia oli lennossa ajankohtaan nähden runsaasti. Lähiviikkoina kuoriutunee myös tuntuvasti lisää vaeltajaperhosia sekä monen lajin osalta myös toisen sukupolven yksilöitä.
Myös kimalaisia selvästi viime vuotta enemmän
Kimalaisten kokonaismäärä kasvoi seurannan ennakkotietojen perusteella 69 prosenttia viime kesästä. Yleisemmistä yksittäisistä lajeista 13 runsastui ja neljä väheni.
Suomessa kimalaiskantoja on seurattu vuodesta 2019 lähtien. Kimalaisten vuosittaiset kannanmuutokset ovat olleet suuria, kuten monilla muillakin hyönteisillä. Viime kesänä kimalaisia esiintyi keskimäärin saman verran kuin vuosina 2019–2024. Tänä kesänä kimalaisia näyttäisi olleen selvästi enemmän.
”Kimalaiset hyötyivät siitä, että kuivan kevään jälkeen kesä oli tasaisen lämmin ja sateinen. Tämän ansiosta mesikasvien tarjonta pysyi hyvänä, joten pesissä kehittyville toukille oli runsaasti ravintoa”, sanoo Heliölä.
Kaikki yleisimmät kimalaislajit ovat olleet edellisvuotista runsaampia. Yleisimpiä lajeja ovat olleet tuttuun tapaan vaikeasti erotettavat mantu- ja kontukimalainen sekä peltokimalainen. Vähälukuisista lajeista runsaampana on tavattu etenkin hevos- ja pitkäsiipikimalaista.
Kimalaisia esiintyi vielä elokuun alussa ajankohtaan nähden runsaina. Uusien kuningattarien ja koiraiden lähdettyä pesistä yhdyskuntien toiminta kuitenkin taantuu vääjäämättä. Vain uudet kuningattaret talvehtivat, muut yksilöt kuolevat syksyn edetessä.
Pölyttäjien seuranta vaatii pitkäjänteisyyttä
Päiväperhosten ja kimalaisten tämän kesän runsastuminen ei tarkoita, että pölyttäjien pitkän aikavälin kehityksessä olisi tapahtunut vastaava muutos. Hyönteisten määrät vaihtelevat luontaisesti paljon vuosien välillä esimerkiksi sääolojen vuoksi. Luotettavien kehityssuuntien tunnistamiseen tarvitaan siksi pitkiä, jopa 10–20 vuoden aikasarjoja.
Pitkällä aikavälillä pölyttäjien tilaan vaikuttavat eniten sopivien elinympäristöjen väheneminen ja ilmastonmuutos. Suomessa pölyttäjiä esiintyy runsaasti maatalousympäristöissä, joissa niittyjen ja pientareiden väheneminen heikentää monien lajien elinoloja.
Pitkäjänteinen seuranta auttaa erottamaan vuosittaisen vaihtelun pysyvistä muutoksista. Tietoa tarvitaan myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävien toimien suunnitteluun ja niiden vaikutusten arviointiin.
EU:n yhteinen pölyttäjäseuranta käynnistyy kesällä 2027
Pölyttäjillä on merkittävä rooli EU:n ympäristöpolitiikassa. Kesällä 2027 käynnistetään kaikissa jäsenmaissa pölyttäjien seuranta yhteneviä menetelmiä käyttäen. Esiintymistietoa tullaan keräämään vuosittain perhosista, mesipistiäisistä sekä kukkakärpäsistä.
Suomessa EU-seurannan järjestämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus. Havaintoja tullaan keräämään 70 satunnaisesti valitulta seurantapaikalta, jotka sijaitsevat pääosin metsäympäristöissä. EU-seuranta alkaa ensi toukokuussa maanomistajien luvalla tehtävillä maastoinventoinneilla.
Tietoa seuranta-aineistosta
Tiedot päiväperhosten ja kimalaisten runsaudesta perustuvat Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämiin kansalaisseurantoihin. Päiväperhosilla ja kimalaisilla on erilliset seurantaohjelmansa, joihin osallistuu osin samoja havainnoijia. Molemmat seurannat perustuvat vapaaehtoisten havainnoijien työhön.
Tiedotteessa esitetyt arviot perustuvat 6. elokuuta 2026 mennessä tallennettuihin havaintoihin, jotka kattavat yli puolet kesän aineistosta. Lopulliset seurantatulokset valmistuvat vuodenvaihteessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne Heliölä, tutkija, Suomen ympäristökeskus, p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi(a)syke.fi
Aino Laine, viestintäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 525 2138 / 050 325 9027, etunimi.sukunimi(a)syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat




Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Pohjaveden pinnat jatkavat laskua Itä-Suomessa – kaivojen kuivumisriski kasvaa18.8.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Pohjaveden pinnat ovat laskeneet kesän aikana matalalle Itä-Suomessa. Ilman runsaita sateita lasku jatkuu, ja kaivojen kuivumisriski kasvaa.
Syken mediaviikko 17.–21.8.2026 | Millainen kesä oli pölyttäjillä? Tervetuloa Arandalle Itämeripäivänä!13.8.2026 12:25:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
60,000 litres of oil removed from wreck of coastal defence ship Ilmarinen31.7.2026 09:02:40 EEST | Press release
The Finnish Environment Institute, the Finnish Defence Forces, the Finnish Border Guard and the Ministry of the Environment announce: The Finnish Environment Institute and the Finnish Navy removed oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen between 14 and 24 July 2026. In addition, the Finnish Border Guard, which was prepared for environmental response operations, and the Diving Medical Center participated in the operation. Over the course of two weeks, approximately 60,000 litres of oil was recovered from the vessel’s fuel tanks, but the wreck could not be completely emptied yet. Because of the rough seas, the work had to be interrupted from time to time.
60 000 liter olja avlägsnades från pansarfartyget Ilmarinens vrak31.7.2026 09:02:07 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral, Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och miljöministeriet informerar: Finlands miljöcentral och marinen avlägsnade olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak mellan den 14 och 24 juli 2026. I operationen deltog även Gränsbevakningsväsendet, som var i beredskap för miljöskyddsuppdrag, samt Centret för dykmedicin. Under två veckor togs cirka 60 000 liter olja tillvara från Ilmarinens tankar, men vraket kunde ännu inte tömmas helt. Arbetet måste tidvis avbrytas på grund av hård sjögång.
Panssarilaiva Ilmarisen hylystä poistettiin 60 000 litraa öljyä31.7.2026 09:01:38 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ympäristöministeriö tiedottavat: Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24.7.2026. Lisäksi operaatioon osallistuivat ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme