Vatulanharjun paahderinteiden kunnostus alkaa

Harjumetsien valorinteiden tyypilliset tunnusmerkit

Harjumetsän valorinteellä tarkoitetaan aluetta, joka on kaakko-länsi-suuntainen harju- tai reunamuodostuman rinnealue, jonka kaltevuus on vähintään 5 %, humuskerros ohut, pohjakerros aukkoinen ja puuston latvuspeittävyys enintään 60 prosenttia, ja jolla kasvaa harjuille tyypillisiä kasveja.

Harjumetsät ovat kuitenkin nykyisin luonnontilaltaan niin muuttuneita, että vain pieni osa potentiaalisista esiintymistä täyttää tämän määritelmän. Tämä johtuu metsäpalojen tehokkaasta torjunnasta sekä metsätaloustoimien seurauksena rehevöitymisestä ja umpeenkasvusta. Myös maa-ainesten otto ja rakentaminen on ollut harjuilla merkittävä paahde-elinympäristöjä vähentävä tekijä.

Myös paahderinteille erikoistunut kasvi- ja hyönteislajisto on uhanalaistunut. Harjumetsät on lajien uhanalaisuuden arvioinnin yhteydessä merkitty ensisijaiseksi elinympäristöksi 235 lajille, joista suurin osa on hyönteisiä. Näistä lajeista noin joka kolmas on uhanalainen.    

Näin harjumetsien paahderinteitä hoidetaan

Useimmat esiintymät tarvitsevat pikaisia toimia niiden valorinneluonteen säilyttämiseksi tai tilan parantamiseksi. Hoitotoimien tavoitteena on lisätä valoisuutta ja paahteisuutta esiintymillä. Tämä toteutetaan puustoa ja alikasvillisuutta poistamalla sekä paljastamalla kivennäismaalaikkuja. 

Varjostavan puuston poisto on valorinteiden hoidossa tärkeä toimenpide. Puustoa aukottamalla luodaan paahteisia valorinteitä, mikä edistää harjukasvien kukintaa sekä voi vähentää sammalpeitettä. Hakkuutähteet kuljetetaan pois esiintymältä, sillä muutoin ne peittävät ja tukahduttavat paahdelajiston ja rehevöittävät rinnettä pitkän aikaa.

Maanpinnan käsittelyllä voidaan poistaa pohjakerroksen kasvillisuutta, rikkoa maanpintaa sekä paljastaa kivennäismaata. Kivennäismaan paljastaminen tehdään varvikkoa, sammalia, kariketta ja kunttaa poistamalla. Kivennäismaan paljastaminen on valorinteiden hoidon olennainen osa, sillä se voi herättää siemenpankin ja edistää harjukasvien siemenellistä lisääntymistä. Myös monet paahdeympäristöjen hyönteiset tarvitsevat paljasta maata pesäkolojen kaivamiseen. Poistettu kuntta ja muu kasvillisuus kerätään ja viedään ensisijaisesti pois alueelta.

Miksi Vatulanharjulla?

Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura 2000-alue sijaitsee geologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävällä harjualueella, joka on osa Hämeenkankaan yli 10 km pituista harjujaksoa. Vatulanharju-Ulvaanharju on lisäksi osa valtakunnallista harjujensuojeluohjelmaa. Harjualue on valtakunnallisesti arvokas ja merkittävä sekä maaperältään että eliöstöltään. Vatulanharjun paahderinteillä esiintyy vaateliasta ja uhanalaista paahdelajistoa, kuten kangasajuruohoa ja harjuliekoa. Vatulanharjulle sijoittuu maakunnallisesti tärkeä lintualue, sillä alue on Pirkanmaan tärkein kehrääjän esiintymisalue sekä merkittävä esiintymisalue myös kangaskiurulle. 

Normaali metsätalous on Vatulanharju-Ulvaanharju Natura-alueella pääosin sallittua, kunhan toimenpiteet eivät heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon.

Kunnostukset toteutetaan Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen toimesta entisen Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti. Potentiaalisten kunnostuskohteiden valinnassa on oltu yhteydessä maanomistajiin ja kunnostuskohteet on valittu heidän suostumuksensa perusteella.

Milloin ja miten?

Vatulanharjun kunnostuksien toteutus on lintujen pesimäajan jälkeen 21.9.–30.11.2026 välisenä aikana. Sisä-Suomen elinvoimakeskus vastaa luonnonhoitotoimenpiteiden teettämisestä urakoitsijalla. Valittu urakoitsija toteuttaa luonnonhoitotyöt, mutta Sisä-Suomen elinvoimakeskus perehdyttää luonnonhoitotöiden tekijät hoitotöihin ja valvoo hoitotöiden toteutumista. Suunniteltujen toimenpiteiden yhteispinta-ala on noin 4 ha.