Palta budjettiriiheen: Työvoimapula ei saa jarruttaa kasvua – lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan uusi kouluttautumisen rahoitusratkaisu

Yksityiset palvelut ovat Suomen suurin työllistäjä. Ne työllistävät ilman kauppaa yli miljoona ihmistä eli yli puolet yksityisen sektorin työntekijöistä, ja ovat luoneet Suomeen 2000-luvulla yli 420 000 uutta työpaikkaa. Kasvun käynnistyessä palveluyritykset tarvitsevat jälleen lisää osaajia. Siksi hallituksen on huolehdittava jo nyt siitä, että työvoiman saatavuus ja osaamisen kohtaanto tukevat työllisyyden kasvua. 

– On hienoa, että Suomen talouskasvu on käynnistynyt. Seuraava askel on muuttaa kasvu työpaikoiksi. Palvelualat työllistävät laajasti, mutta kasvu ei toteudu, jos yritykset eivät löydä tarvitsemaansa osaamista. Työvoimapulasta ei saa tulla uudelleen kasvun jarrua, sanoo Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki. 

Uuden mallin on mahdollistettava kouluttautuminen työstä työhön 

Palta ei kannata aikuiskoulutustuen palauttamista. Sen sijaan budjettiriihessä tulee käynnistää selvitys vaihtoehdoista, joilla työikäinen voi täydentää osaamistaan tai kouluttautua uudelle alalle ilman kohtuutonta toimeentuloriskiä. Uuden rahoitusmallin on oltava vaikuttava, kustannustehokas ja nykyisen työelämän muutoksiin sopiva. 

Tarve korostuu tehtävissä, joissa uranvaihto edellyttää pidempää tai säädeltyyn ammattiin johtavaa koulutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi raideliikenteen ammatit. Samalla digitalisaatio, tekoäly ja työn murros muuttavat osaamistarpeita nopeasti kaikilla palvelualoilla. 

– Jokaisella pitää olla todellinen mahdollisuus kehittää osaamistaan ja tarvittaessa vaihtaa alaa koulutuksen kautta. Vanhaan malliin ei pidä palata automaattisesti, vaan meidän on selvitettävä avoimesti ratkaisut, jotka tukevat työstä työhön siirtymistä ja kohdentuvat aloille, joilla on tarvetta osaajille, korostaa Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet. 

Työvoimapalvelut on viritettävä tukeman kasvua 

Palta esittää lisäksi puolueettoman selvityshenkilön nimeämistä arvioimaan työvoimapalvelujen toimivuutta. Vuodesta 2025 palveluista on vastannut 45 työllisyysaluetta. Arvioinnissa tulee tarkastella työllisyysaluemallin tarkoituksenmukaisuutta, työllisyysalueiden yhteistyötä, hallinnon ja palvelutuotannon kustannuksia, työnantajapalvelujen laatua sekä sitä, kuinka vaikuttavasti järjestelmä saattaa työn ja tekijät yhteen. 

Selvityksen tulisi tuottaa näkymä siihen, miten kilpailutukset, yhteistyö yksityisen palveluntarjoajien kanssa ovat työllisyysalueilla toteutuneet ja onko työvoimaviranomaisten omalla palvelutuotannolla ollut vaikutuksia markkinoihin

– Työvoimapalvelujen ratkaiseva testi on se, tukevatko ne työllisyyden kasvua silloin, kun yritysten rekrytoinnit lisääntyvät. Hallituksen tavoite vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä on vietävä käytäntöön. Nyt tarvitaan riippumatonta tietoa siitä, mikä toimii, mitä järjestelmä maksaa ja miten palvelut voidaan järjestää nykyistä osuvammin, sanoo Kortet.

 
Tutustu Paltan kaikkiin budjettiriihiviesteihin liitteestä. Palta peräänkuuluttaa kasvua tukevia TKI-panostuksia palveluihin, riittävää liikenneinfran rahoitusta sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista.