S-Pankin tutkimus: Joka kolmas lapsiperheissä asuva on huolissaan lastensa digiturvallisuudesta – yhtä monen lähipiirissä on koettu nettikiusaamista tai ahdistelua

Koulujen alkaessa lapset ja nuoret palaavat paitsi luokkahuoneisiin myös koulun yhteisiin viestiryhmiin ja muihin digitaalisiin ympäristöihin. Kaverisuhteet ja koulupäivien tapahtumat jatkuvat pikaviestimissä, sosiaalisessa mediassa ja peleissä – samoissa ympäristöissä, joissa lapset kohtaavat myös muita verkon riskejä.  

S-Pankin Arjen turvabarometri 2026 -kyselytutkimuksen mukaan lapsiperheissä asuvista 31 prosenttia kertoo lähipiirinsä lapsen kokeneen nettikiusaamista tai ahdistelua ainakin kerran. Kaksikymmentä prosenttia kertoo kohdanneensa tällaisen tilanteen useammin kuin kerran ja kahdeksan prosenttia useammin kuin viisi kertaa. 

”Koulupäivä päättyy, mutta lasten ja nuorten arki jatkuu verkossa. Heidän turvallisuutensa varmistaminen on osa koko perheen digiturvallisuutta. Siihen kuuluvat turvallisen vuorovaikutuksen ja henkilötietojen turvaamisen lisäksi turvallinen verkkoasiointi, huijausten tunnistaminen ja pankkitunnusten suojaaminen”, S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo. 

Digiturvallisuus on muutakin kuin teknistä osaamista 

Lapset ja nuoret omaksuvat uusia digitaalisia palveluja usein nopeasti. Palvelujen sujuva käyttö ei kuitenkaan vielä tarkoita, että lapsi tunnistaisi verkon haitalliset tilanteet, tai ymmärtäisi esimerkiksi yksityisyyteen, henkilötietoihin tai rahankäyttöön liittyviä riskejä.  

”Digiturvallisuuteen kuuluu teknisten taitojen lisäksi ymmärrys omista oikeuksista, yksityisyyden suojaamisesta ja siitä, millainen käytös verkossa ei ole hyväksyttävää. Lapsen kasvaessa verkossa toimimiseen liittyy myös itsenäinen rahankäyttö, ensimmäinen maksukortti ja pankkipalveluihin tutustuminen. Näiden taitojen oppimisessa tarvitaan aikuisen tukea”, Niemelä muistuttaa. 

Lapsiperheissä asuvista 82 prosenttia vähintään uskoo tietävänsä, miten toimia, jos lähipiirin lapsi on kokenut nettikiusaamista tai ahdistelua. Lähes joka viides, eli 18 prosenttia, on kuitenkin epävarma toimintatavoista tai ei tiedä lainkaan, miten tilanteessa pitäisi toimia. 

Vaikka suuri osa aikuisista kokee tietävänsä, kuinka toimia, avun tarjoaminen edellyttää, että lapsen kokema kiusaaminen tulee aikuisen tietoon. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuonna 2025 julkaiseman selvityksen mukaan vain neljä prosenttia nuorista kertoo nettikiusaamisesta luotettavalle aikuiselle, kun vuoden 2021 selvityksessä osuus oli vielä 21 prosenttia. 

 Digiturvasta kannattaa puhua ennakoivasti 

S-Pankin kyselytutkimuksessa 31 prosenttia lapsiperheissä asuvista nostaa esiin huolen alaikäisten lastensa digiturvallisuudesta. Yksi keino vahvistaa koko perheen digiturvaa on ottaa verkon riskit säännöllisesti puheeksi. Lapsiperheissä asuvista 37 prosenttia kertookin keskustelevansa digiturvallisuudesta, huijauksista tai verkkoriskeistä perheensä tai muiden läheistensä kanssa vähintään kuukausittain. 

”Lapselta voi kysyä tavallisen arkikeskustelun yhteydessä, millaisissa ryhmissä ja palveluissa hän toimii ja tietääkö hän, mitä tehdä ikävän viestin, kuvan tai epäilyttävän yhteydenoton kohdatessaan. Samalla on hyvä puhua yksityisyyden suojaamisesta ja siitä, mitä tietoja verkossa ei pidä jakaa. Samat perusperiaatteet kantavat pitkälle myös pankkiturvallisuudessa: omia tietoja pitää suojata, epäilyttäviin yhteydenottoihin suhtautua harkiten eikä pankkitunnuksia, maksukortin tietoja tai vahvistuskoodeja pidä luovuttaa toiselle”, Niemelä sanoo. 

Niemelän mukaan aikuisen rauhallinen läsnäolo ja yhdessä sovitut toimintatavat vahvistavat lapsen turvallisuuden tunnetta ja luottamusta omaan osaamiseensa. Lasten ja nuorten digiturvallisuus on hyvä nähdä osana laajempaa arjen turvallisuutta, ja kun turvalliset toimintatavat tulevat tutuiksi jo nuorena, rakentavat ne hyvän pohjan turvalliseen arkeen myös tulevaisuudessa.  

S-Pankin tutkimus: Aikuisten tuki ja avoin keskustelu vahvistavat lasten digiturvaa 

• 31 % lapsiperheissä asuvista kertoo olevansa huolissaan alaikäisten lastensa digiturvallisuudesta. 

• Lapsiperheissä asuvista 31 % kertoo lähipiirinsä lapsen kokeneen nettikiusaamista tai ahdistelua vähintään kerran. 

• Joka viides eli 20 % kertoo kohdanneensa tällaisen tilanteen useammin kuin kerran. 

• 82 % vähintään uskoo tietävänsä, miten toimia, jos lähipiirin lapsi on kokenut nettikiusaamista tai ahdistelua. 

• Digiturvallisuudesta, huijauksista tai verkkoriskeistä keskustelee läheistensä kanssa vähintään kuukausittain 37 % lapsiperheissä asuvista. 

Taustatiedot kyselystä 

Kantar Finland Oy toteutti Arjen turvabarometri 2026 -kyselytutkimuksen S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 3 102 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat eri ammattiasemia ja tuloluokkia. Tulokset sisältävät tarkastelua maakuntatasolla, ja jakaumat ovat lähellä maakuntien väestöllistä edustavuutta. Tiedonkeruu toteutettiin 18.2.–9.3.2026. 

Lapsiperheiden ryhmään kuuluvat puolison ja lasten kanssa asuvat sekä yksinhuoltajat. Tutkimusryhmään kuuluu yhteensä 711 vastaajaa.