Analyysi: Työeläkevakuuttajien sijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin yli kolme miljardia euroa – sijoitusjohtajat ja Telan Sirén peräänkuuluttavat uudistuksia pääomarahastojen tueksi

Työeläkevakuuttajien sijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin ovat kasvussa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan analyysista, joka tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.  

– Hieman yli 3,2 miljardia työeläkevaroja kotimaisten kasvuyrityksiin on merkittävä summa. Voidaan arvioida, että noin 20–30 prosenttia suomalaisten kasvuyritysten rahoituksesta on työeläkerahaa. Telan analyysin pohjalta sijoituksissa on odotettavissa edelleen kasvua. Uusia sijoituksia ja sijoitussitoumuksia kasvuyrityksiin tuli pelkästään vuoden 2025 aikana 887 miljoonalla eurolla, kertoo asiantuntijatyön johtaja Antti Tanskanen Telasta.

Noin 3,2 miljardin kokonaissumma sisältää työeläkevakuuttajien kaikki suomalaisiin listaamattomiin osakkeisiin tehdyt sijoitukset, joita oli lähemmäs 2,6 miljardia, sekä noin 625 miljoonaa euroa vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia eli lainamuotoista rahoitusta kasvuyrityksille.

Suomalainen kasvuyrityskenttä hyvässä vedossa

Työeläkevakuuttajilla on kokeneina kotimaan sijoittajina ainutlaatuinen näkymä suomalaiseen kasvuyrityskenttään. Suomalainen kasvuyritysmarkkina on kehittynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, arvioivat työeläkevakuuttajien sijoitusjohtajat.

– Suomeen on syntynyt merkittävä joukko kansainvälisesti skaalautuvia kasvuyrityksiä ja näistä edelleen ryhmä omien alojensa johtavia yhtiöitä, joilla on potentiaalia kasvaa suuryrityksiksi ja jotka houkuttelevat ympärilleen osaamista, pääomaa ja muita yrityksiä, sanoo työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Markus Aho.

Työeläkevakuuttajien sijoitusjohtajat näkevät Suomessa osaamista ja kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia erityisesti teknologia-aloilla.

– Suomessa syntyy kansainvälisesti kiinnostavia yrityksiä erityisesti ohjelmisto-, puolustus-, avaruus- ja terveysteknologian, energiasiirtymän sekä syväteknologian aloilla. Näillä sektoreilla suomalainen osaaminen on maailman kärkeä. Me ajattelemme, että yrityksillä on realistiset mahdollisuudet kasvaa kansainvälisille markkinoille, sanoo työeläkeyhtiö Elon sijoitusjohtaja Jonna Ryhänen.

– Suomen markkinan vahvuus on myös osaamis- ja tutkimuspohja sekä tiivis ekosysteemi, jossa yliopistot, tutkijat, yrittäjät, pääomasijoittajat ja julkiset rahoittajat toimivat yhteistyössä, kuvaa työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja Laura Wickström.

– Suomeen on syntynyt, ja on syntymässä, erittäin mielenkiintoisia kasvavien teollisuudenalojen alasegmenttejä, joilla on hyviä kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia. Myönteisen kehityksen vauhdittamiseksi tarvitsemme myös kansainvälistä pääomaa ja kansainvälisiä osaajia Suomeen, sanoo työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Annika Ekman.

– Suomalainen kasvuyritysmarkkina ja sitä ympäröivä ekosysteemi ovat kehittyneet viime vuosina paljon. Tarjolla on runsaasti kiinnostavia eri kehitysvaiheen kasvuyhtiöitä eri toimialoilla. Kansainväliset sijoittajat ovat enenevässä määrin kiinnostuneita suomalaisista kasvuyhtiöistä, mikä osaltaan kertoo yhtiöiden laadusta ja potentiaalista, toteaa julkisten alojen eläkevakuuttaja Kevan sijoitusjohtaja Maaria Kettunen.

Hyvät kasvuyhtiöt houkuttelevat myös eläkevaroja

Kotimaisuus on ehdottomasti myönteinen lisätekijä, kun sijoituskohteita valitaan, kertovat työeläkevakuuttajien sijoitusjohtajat.

– Kotimaisiin kasvuyrityksiin aiomme sijoittaa jatkossakin, jos ja kun sijoitusmahdollisuudet ovat tuotto-odotukselta kilpailukykyisiä suhteessa kansainvälisiin vaihtoehtoihin. Eläkevarojen sijoittamisessa lähtökohtana on aina hyvä tuotto suhteessa riskiin pitkällä aikavälillä, kertoo Wickström.

– Meillä on pitkä historia sijoittamisesta Suomeen ja tunnemme talouden ajurit hyvin. Kotikenttäetu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden analysoida syntyviä uusia yrityksiä ja niiden strategioita. Aktiivinen vuoropuhelu yrityksen johdon ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa on tärkeässä roolissa. Suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoitetaan samoin kriteerein kuin muuallakin – tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Keskiössä on yrityksen strategian, kilpailuedun, kasvupolun ja kannattavuuden arvioiminen. Kun nämä kriteerit täyttyvät, olemme mielellämme tukemassa suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, kertoo Ilmarisen Ekman.

Työeläkevakuuttajat seuraavat erityisesti yrityksiä, joilla on kansainvälistä kasvupotentiaalia.

Sijoitusmahdollisuuksien kasvussa on osuutensa myös tuoreella eläkeuudistuksella, arvioi Varman Aho. Uudistuksen myötä yksityisalojen työeläkevakuuttajien riskinottokapasiteetti ja tuottovaatimus kasvavat, sillä niitä koskevia vakavaraisuussääntöjä uudistettiin. 

Työeläkevakuuttajat sijoittavat kasvuyrityksiin sekä pääomarahastojen kautta että suoraan. Pääomarahastojen avulla tavoitellaan riskien hajauttamista, eri aloihin erikoistunutta sijoitusosaamista ja kohdeyhtiövalintaa, aktiivista omistajuutta ja hallinnollista tehokkuutta. Niillä on tärkeä rooli erityisesti varhaisen vaiheen sijoituksissa.

– Kasvuyhtiöiden menestys tukee Suomen talouskasvua työllisyyttä ja tuottavuuden kehitystä. Kun suomalainen kasvuyritys onnistuu kansainvälisesti, hyötyvät siitä sijoittajien lisäksi laajemmin koko yhteiskunta, toteaa Elon Ryhänen.

Pääomamarkkinoiden sääntely saatava kuntoon – lisää rahastoja, lisää kansainvälistä pääomaa

Suomalaiset pääomamarkkinat nojaavat nykyisin vahvasti kotimaisiin sijoittajiin.

– On koko Suomen etu, että sekä kotimainen että etenkin ulkomainen pääoma löytää entistä paremmin suomalaiset kasvuyritykset. Työeläkevaroja sijoitetaan suomalaisiin kasvuyrityksiin laajasti jo nykyisellään, mutta kasvun pääomittaminen edellyttää nykyistä paremmin toimivia pääomamarkkinoita, sanoo Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Työeläkealan viesti on, että Suomen kannattaa panostaa erityisesti pääomarahastorakenteiden kehittämiseen. Käytännössä kyse on siitä, että Suomeen luodaan sijoittajille selkeämpi, kansainvälisiä käytäntöjä vastaava ja siten kansainvälisesti kilpailukykyisempi tapa sijoittaa kasvuyrityksiin pääomarahastojen kautta. Tällä hetkellä sääntely haastaa pääomarahastojen perustamista, erityisesti ulkomailla tuntematon kommandiittiyhtiömuoto, jonka vero-, raportointi- ja hallinnointivelvoitteet ovat epäselviä kansainväliselle sijoittajalle.

– Suomalaisten pääomarahastojen rakenteesta ja lainsäädännöstä pitäisi tehdä ulkomaisen sijoittajan näkökulmasta helposti ymmärrettävä ja verotehokas, kuten esimerkiksi Luxemburgin ja Irlannin rahastorakenteet, avaa Veritaksen Wickström.

– Myös rahastojen koon kasvattaminen ja sijoittajakunnan monipuolistaminen on tärkeää kasvurahoituskentän kehittymisen kannalta, sanoo Varman Aho.

– Kansainväliset institutionaaliset sijoittajat eivät yleensä voi sijoittaa hyvin pieniin rahastoihin, koska sijoituskoko jäisi liian pieneksi suhteessa due diligence -prosessin kustannuksiin ja seurannan resurssitarpeeseen. Suuremmat rahastot parantaisivat myös mahdollisuuksia tukea kohdeyhtiöitä myöhemmissä rahoituskierroksissa, Wickström avaa.

Suuremmat kasvuvaiheen rahoituskierrokset ja kansainvälinen kasvu edellyttävät usein kansainvälistä pääomaa.

– Pääomaa kasvuyrityksille on nykyään enemmän tarjolla, mutta koska erityisesti suomalaisilla pääomarahastoilla on edelleen rajallinen kapasiteetti osallistua suuriin rahoituskierroksiin, menestyvimpien yritysten omistus siirtyy ulkomaisille sijoittajille jo melko varhaisessa vaiheessa. Jotta kansainvälisiä sijoittajia voitaisiin houkutella enenevässä määrin kotimaisiin rahastoihin, pitäisi rahastorakenteita kehittää, sanoo Kevan Kettunen.

– Parhaat suomalaiset kasvuyritykset keräävät kansainvälistä pääomaa, mutta samalla osa arvonnoususta ja omistajuudesta siirtyy ulkomaille. Kotimaiselle eläkesijoittajalle tämä ei ole ongelma, koska sijoitamme myös kansainvälisiin rahastoihin, mutta kansantalouden ja kotimaisen omistajuuden näkökulmasta on tarvetta kehittää Suomeen suurempia ja kansainvälisesti houkuttelevampia rahastoja, Veritaksen Wickström vahvistaa.

Työeläkevakuuttajien ja Telan tavoite on, että seuraava hallitus päivittää Suomeen kansainväliset vaatimukset täyttävän pääomarahastorakenteen, joka vastaisi kansainvälistä markkinastandardia. Työ edellyttää verotuksen, laintulkintojen ja viranomaiskäytänteiden läpikäyntiä. Finanssialan kasvustrategiassa ja kasvuriihi-hankkeen loppuraportissa esitettiin toimenpiteitä lainsäädännön ja verotuskäytäntöjen selkeyttämiseksi.

Kasvu ei synny sijoituksia pakottamalla

Kun tarkastellaan kotimaisten listaamattomien sijoitusten markkinaa, työeläkevakuuttajilla on kasvuyritysten lisäksi merkittäviä sijoituksia infraan. Vuoden 2025 päättyessä työeläkevaroja oli suomalaisissa infrasijoituksissa lähes 1,7 miljardia euroa.

– Työeläkevaroista saadaan jo monin tavoin vetoapua kotimaan kasvuun. Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että eläkevaroja ohjattaisiin poliittisesti valittuihin kohteisiin. Parempi tie on rakentaa Suomeen sellaiset markkinat, joilla laadukkaat sijoituskohteet houkuttelevat pääomaa myös ulkomailta, Telan Sirén sanoo. 

Analyysi sisältää työeläkeyhtiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan ja Merimieseläkekassan kaikki suomalaisiin listaamattomiin osakkeisiin tehdyt suorat ja pääomarahastojen kautta tehdyt sijoitukset sekä vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset eli lainamuotoisen rahoituksen kasvuyrityksille.

Sirén on haastateltavana analyysista sekä ajankohtaisista eläkeaiheista 26.8. Kauppalehden Talousaamu-ohjelman lähetyksessä klo 9.30.

Avainluvut pähkinänkuoressa:

• Vuoden 2025 päättyessä suomalaisissa kasvuyrityksissä yhteensä 3,203 miljardia euroa työeläkevaroja. Uusia sijoituksia ja sijoitussitoumuksia kasvuyrityksiin tuli vuoden 2025 aikana 887 miljoonalla eurolla.
• Suomalainen kasvuyrityskenttä on eri arvioiden mukaan kerännyt sijoituksia yli 5 miljardin arvosta vuosien 2021–2025 aikana. Samana aikana työeläkevakuuttajien sijoituksia kertyi Telan analyysin mukaan yhteensä yli 2,5 miljardia euroa. Eri tahojen luvut eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia erilaisten kasvuyritysmääritelmien takia. Telan varovaisen arvion mukaan 20–30 prosenttia kasvuyritysten rahoituksesta on eläkevaroja.
• Yhteensä 285 miljardin työeläkevaroista 54 miljardia on sijoitettu Suomeen (varatiedot vuoden 2025 päättyessä)

Tarkempaa tietoa analyysin luvuista:

• Sijoitusten kokonaismäärä vuosilta 2021–2025 ja vuoden 2025 aikana tehdyt uudet sijoitukset sisältävät varsinaisten sijoitusten lisäksi myös sijoitussitoumukset eli kommitmentit. Kommitmentti tarkoittaa rahastosijoittajan antamaa sitoumusta sijoittaa tietty määrä pääomaa rahastoon, kun rahasto on löytänyt uusia sijoituskohteita.
• Työeläkevakuuttajat sijoittavat kasvuyrityksiin sekä oman pääoman että vieraan pääoman ehtoisesti. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset tarkoittavat esimerkiksi osake- tai rahastosijoituksia. Vieraan pääoman ehtoisissa sijoituksissa kyse on lainamuotoisesta rahoituksesta. Oman pääoman ehtoisten osuus sijoituksista oli vuoden 2025 lopussa 2,578 miljardia euroa, ja vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia 625 miljoonaa euroa.