Lapset ja nuoret vaativat kriittistä keskustelua julkisten varojen käytöstä ja säästöistä

Lapset ja nuoret eri puolilta Suomea lähettävät päättäjille selkeän viestin: yhteiskunnan varoja tulisi kohdentaa nykyistä enemmän mielenterveyspalveluihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Samalla he vaativat kriittistä tarkastelua siitä, mihin julkisia varoja käytetään ja mistä säästetään.

Lapsiasiavaltuutettu tapasi alkuvuonna 2026 lapsia ja nuoria Oulussa, Espoossa ja Kurikassa. Tapaamisiin osallistui 88 lasta ja nuorta alakoulusta, yläkoulusta, lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta. Keskusteluissa käsiteltiin taloutta ja rahan käyttöä yhteiskunnassa.

Nuoret jäävät ilman riittävää tukea

Keskusteluissa nousi vahvasti esiin huoli nuorten mielenterveydestä. Nuorten mukaan avun saaminen on usein liian vaikeaa tai hidasta, vaikka mielenterveyden ongelmat koskettavat yhä useampia. Erityisesti opiskeluhuoltoon ja matalan kynnyksen palveluihin toivottiin lisää resursseja.

”Pitäis ottaa enemmän tosissaan ne, joilla on oikeasti huono olla”, totesi ammattiin opiskeleva nuori Kurikassa.

Koulutus nähtiin tärkeänä investointina nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Ammattiin opiskelevat nuoret kertoivat koulutukseen kohdistuneiden säästöjen näkyvän arjessa muun muassa henkilöstön vähentymisenä ja opetusvälineiden puutteena. Nuoret pyytävät panostuksia opetuksen laatuun, kouluruokaan, oppimateriaaleihin sekä oppilaitosten tiloihin.

”Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus, joten enemmän rahaa tukiin, koulutuksiin ja työllistymiseen. Älkää nyt enempää leikatko rahaa nuorilta”, painotti Kurikassa opiskeleva nuori.

Nuoret korostivat lisäksi, että kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa ja viettää vapaa-aikaa turvallisissa ympäristöissä taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Nuorille tärkeitä ovat liikuntapaikat, nuorisotilat, leirit ja muut harrastusmahdollisuudet, ja niistä ei saa nuorten mielestä säästää.

Rahankäytössä erilaisia näkemyksiä, yhteinen huoli hyvinvoinnista

Nuorten näkemykset siitä, mistä yhteiskunnan varoja tulisi vähentää, vaihtelivat. Monet nuoret olivat sitä mieltä, että rahaa käytetään liikaa poliitikkojen palkkoihin. Osa nuorista kyseenalaisti myös puolustusmenojen tai maahanmuuttoon liittyvien menojen tason.

”Suomessa sitä rahaa pitäis käyttää vähemmän päättäjien palkkoihin”, kertoi oululainen yläkoululainen.

Vaikka näkemykset tiettyjen menojen tarpeellisuudesta erosivat, nuorilla oli yhteinen halu kohdentaa enemmän rahaa ihmisten arjen hyvinvointiin. Nuoret nostivat esiin erityisesti vähävaraiset perheet, opiskelijat, lapset ja vanhukset.

”Pitäis miettiä enemmän vähävaraisia ja niiltä ei pitäis leikata niin paljon, mitä nyt on leikattu”, Kurikan lukiossa opiskeleva nuori totesi.

Myös ympäristön tila huoletti monia nuoria, ja he toivoivat päätöksenteossa enemmän ekologisia valintoja sekä suurempia panostuksia luonnon ja ympäristön suojeluun.

”Ilmastonmuutokseen pitää kiinnittää enemmän huomiota”, espoolainen alakoululainen kertoi.

Keskusteluissa korostui lisäksi huoli alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla asuvat nuoret tarvitsevat parempia julkisen liikenteen yhteyksiä, jotta harrastuksiin, palveluihin ja opiskelupaikkoihin olisi helpompi päästä.

Päättäjien on kuunneltava nuorten näkemyksiä

Yksi vahvimmista viesteistä päättäjille oli toive siitä, että lapsia ja nuoria kuultaisiin nykyistä enemmän yhteiskuntaa koskevassa päätöksenteossa. Nuoret kokivat, että heidän näkemyksiään ei aina arvosteta samalla tavalla kuin aikuisten mielipiteitä.

”Enemmän tasa-arvoo, et nuoret pidettäs samalla tasolla ku aikuiset”, toivoi ammattiin opiskeleva nuori Kurikassa.

Nuorten mukaan päätöksenteossa tulee kuunnella nykyistä enemmän niitä, joiden tulevaisuutta päätökset koskevat.

“Kuunnelkaa nuorten ehotuksia ja toteuttakaa niitä”, kehotti oululainen yläkoululainen.

*******

Barn och ungdomar från olika delar av Finland skickar ett tydligt budskap till beslutsfattarna: samhällets medel borde riktas mer än i nuläget till mentalvårdstjänster, utbildning, hälsovård samt barns och ungas välbefinnande. Samtidigt kräver de en kritisk granskning av vad de offentliga medlen används till och vad man sparar in på.

Barnombudsmannen träffade i början av 2026 barn och unga i Uleåborg, Esbo och Kurikka. I mötena deltog 88 barn och ungdomar från lågstadiet, högstadiet, gymnasiet och en yrkesläroanstalt. I diskussionerna behandlades ekonomin och användningen av pengar i samhället.

Ungdomar blir utan tillräckligt stöd

I diskussionerna framkom tydligt en oro för ungdomarnas psykiska hälsa. Enligt de unga är det ofta för svårt eller långsamt att få hjälp, även om psykiska problem berör allt fler. Man önskade mer resurser särskilt till elevhälsan och tjänster med låg tröskel.

”Man borde ta dem som verkligen mår illa på allvar”, konstaterade en ung yrkesstuderande i Kurikka.

Utbildning ansågs vara en viktig investering i ungdomarnas välbefinnande och framtid. Ungdomar som studerade till ett yrke berättade att inbesparingarna i utbildningen syns i vardagen bland annat i form av minskad personal och brist på undervisningsredskap. Ungdomarna ber om satsningar på undervisningens kvalitet, skolmaten, läromedlen och läroanstalternas lokaler.

”Barn och ungdomar är framtiden, så mer pengar för stöd, utbildning och sysselsättning. ”Ta inte bort mer pengar från de unga", betonade en ung studerande i Kurikka.

Ungdomarna betonade dessutom att alla barn och unga ska ha möjlighet att utöva och tillbringa sin fritid i trygga miljöer oberoende av den ekonomiska situationen. Idrottsplatser, ungdomslokaler, läger och andra hobbymöjligheter är viktiga för ungdomarna, och ungdomarna anser att man inte får spara in på dem.

Olika synpunkter på användningen av pengar, gemensam oro för välbefinnandet

Ungdomarna hade olika uppfattningar om var man borde spara in på samhällets medel. Många ungdomar ansåg att pengar spenderas för mycket på politikerlöner. En del av ungdomarna ifrågasatte också nivån på försvarsutgifterna eller utgifterna i anslutning till invandring.

”I Finland borde mindre pengar användas till beslutsfattarnas löner”, berättade en högstadieelev i Uleåborg.

Även om åsikterna om behovet av vissa utgifter skiljde sig från varandra, hade de unga en gemensam vilja att allokera mer pengar till människornas välbefinnande i vardagen. Ungdomarna lyfte särskilt fram mindre bemedlade familjer, studerande, barn och äldre personer.

”Man borde tänka mer på dem som har lite pengar, och man borde inte skära ner så mycket som man redan har gjort”, konstaterade en gymnasiestuderande i Kurikan lukio.

Även miljöns tillstånd oroade många ungdomar och de önskade fler ekologiska val och större satsningar på att skydda naturen och miljön i beslutsfattandet.

"Man måste fästa mer uppmärksamhet vid klimatförändringen", berättade en lågstadieelev i Esbo.

I diskussionerna betonades dessutom oron för regional jämlikhet. Särskilt ungdomar som bor på mindre orter behöver bättre kollektivtrafikförbindelser för att det ska vara lättare att få tillgång till hobbyer, tjänster och studieplatser.

Beslutsfattarna bör lyssna på ungdomarnas åsikter

Ett av de starkaste budskapen till beslutsfattarna var en önskan om att barn och unga skulle höras mer i beslutsfattandet i samhället. De unga upplevde att deras åsikter inte alltid uppskattas på samma sätt som de vuxnas.

”Mer jämställdhet, att unga hålls på samma nivå som vuxna”, önskade en yrkesstuderande i Kurikka.

Enligt ungdomarna bör man i beslutsfattandet lyssna mer på dem vars framtid besluten gäller.

”Lyssna på ungdomarnas uppmaningar och genomför dem”, uppmanade en högstadieelev i Uleåborg.