Paula Risikko: Kaikilla koulutusasteilla oltava varautumisen ja turvallisuustaitojen opetusta

– Muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut varautumisen ja turvallisuusosaamisen entistäkin tärkeämmiksi kansalaistaidoiksi, joita on hyvä opetella jo lapsuudessa. Siksi jokaisella koulutusasteella on oltava varautumisen ja turvallisuustaitojen opetusta, esitti Risikko puheessaan.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (2025) kokonaisturvallisuus perustuu yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehtimiseen viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Kansalaisilla on kokonaisuudessa tärkeä rooli: ihmisten tiedot, taidot ja toimintakyky vahvistavat paitsi heidän omaa ja läheistensä turvallisuutta myös koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

– Jokainen meistä on turvallisuuden tekijä. Mitä paremmin ihmiset osaavat varautua, toimia häiriötilanteissa ja auttaa myös muita, sitä vahvempi on koko yhteiskunnan kriisinkestävyys. Siksi jokaisen osaamisella on merkitystä, Risikko sanoi.

Naisten Valmiusliitto vahvistaa tätä osaamista tarjoamalla naisille mahdollisuuksia kehittää käytännön turvallisuus- ja varautumistaitoja, joista on hyötyä niin tavallisessa arjessa kuin erilaisissa yhteiskunnan häiriö- ja kriisitilanteissa. Samalla vahvistuvat luottamus omaan osaamiseen, toimintakyky ja valmius auttaa muita.

Vuonna 1997 perustettu Naisten Valmiusliitto on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu kymmenen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden parissa toimivaa jäsenjärjestöä.

Valtakunnallinen toiminta muuttuu käytännön tekemiseksi eri puolilla Suomea alueneuvottelukuntien kautta. Ne kokoavat yhteen jäsenjärjestöjen ja alueen muiden toimijoiden osaamista, järjestävät koulutusta ja tapahtumia sekä rakentavat paikallisia yhteistyöverkostoja.

– Oulun alueneuvottelukunta on tehnyt kokonaisturvallisuustyötä jo 30 vuoden ajan. Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu suuri määrä vapaaehtoistyötä, koulutuksia ja yhteistyötä sekä ennen kaikkea ihmisiä, jotka ovat halunneet vahvistaa omaa, muiden turvallisuutta ja koko Suomen turvallisuutta, kiitteli Risikko.

Oululla on myös erityinen yhteys Naisten Valmiusliiton historiaan. Liiton perustajajäsen, varatuomari Eeva Lindblad valittiin Naisten Valmiusliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi liiton perustavassa kokouksessa tammikuussa 1997. Puheenjohtajakautensa jälkeen Lindblad jatkoi pitkään aktiivista työtä Oulun alueneuvottelukunnassa.

Oulun alueneuvottelukunta on ollut aktiivinen toimija, joka on tarttunut innokkaasti uusiin ideoihin ja kehittänyt toimintaa eteenpäin. Oulussa syntyneistä toimintatavoista ja ideoista on saatu aineksia myös muiden alueneuvottelukuntien toimintaan eri puolilla Suomea.

– Kolmekymmentä vuotta aktiivista toimintaa on hieno saavutus. Sen takana on valtava määrä vapaaehtoistyötä, innostusta ja halua kehittää toimintaa. Oulun alueneuvottelukunta on osoittanut, että yhdessä tekemällä voidaan saada paljon aikaan, Risikko totesi.