Kokoomuksen Limnell: Suomen kriittiselle infrastruktuurille tarvitaan kansallinen droonisuojan vähimmäistaso

”Droonit ovat muuttaneet turvallisuusympäristöä pysyvästi. Seuraava askel on varmistaa, että Suomen kriittiset kohteet ovat riittävällä ja yhtenäisellä tavalla varautuneet drooniuhkaan. Turvallisuus ei saa riippua siitä, minkä organisaation vastuulla kohde sattuu olemaan”, Limnell sanoo.

Limnell esittää, että Suomessa määritellään kansallinen vähimmäistaso kriittisten kohteiden droonivarautumiselle. Se koskisi riskiperusteisesti esimerkiksi energiantuotantoa ja sähkönjakelua, satamia, lentoasemia, vedenhuoltoa, tietoliikenteen solmukohtia, datakeskuksia sekä muita yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä kohteita.

Vähimmäistason pitäisi Limnellin mukaan määritellä ainakin kyky havaita poikkeava droonitoiminta, tunnistaa ja arvioida uhka, välittää tieto nopeasti toimivaltaiselle viranomaiselle sekä harjoitella toimintaa erilaisissa droonitilanteissa. Samalla vastuiden on oltava yksiselitteiset.

”Kriittisen kohteen yllä havaittu tuntematon drooni ei saa synnyttää tilannetta, jossa ensimmäiseksi joudutaan selvittämään, kuka havaitsee, kenelle ilmoitetaan ja kuka toimii. Nämä asiat pitää ratkaista ennen häiriötilannetta, ei sen aikana”, Limnell toteaa.

Limnell korostaa, ettei jokaisesta kriittisen infrastruktuurin toimijasta ole tarkoitus tehdä droonintorjuntaviranomaista. Varsinaiset torjuntatoimet ja toimivaltuudet kuuluvat jatkossakin niille viranomaisille, joille ne laissa kuuluvat. Kriittisen infrastruktuurin toimijoilla täytyy kuitenkin olla riittävä kyky havaita uhkia, välittää tilannekuvaa ja toimia yhdessä viranomaisten kanssa.

Suomi on viime aikoina investoinut merkittävästi viranomaisten droonien havaitsemis- ja torjuntakykyyn. Limnell pitää kehitystä erittäin tärkeänä ja katsoo, että seuraavassa vaiheessa katse on ulotettava koko yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin.

”Droonipuolustus ei ole vain puolustusvoimien tai rajaturvallisuuden kysymys. Se on myös energia-, liikenne-, tietoliikenne- ja huoltovarmuuskysymys. Ukrainan sota on osoittanut, kuinka nopeasti suhteellisen edullisilla miehittämättömillä järjestelmillä voidaan aiheuttaa erittäin vakavia vahinkoja ja häiriöitä”, Limnell sanoo.

Limnell ehdottaa, että kansallinen droonisuojan vähimmäistaso valmistellaan viranomaisten, kriittisen infrastruktuurin toimijoiden ja suomalaisen teknologiateollisuuden yhteistyönä. Mallin tulisi olla riskiperusteinen: kaikkea ei tarvitse suojata samalla tavalla, mutta kaikkein kriittisimpien kohteiden valmiudesta on voitava olla varmoja.

”Suomen vahvuus on ennakointi. Meidän ei pidä odottaa ensimmäistä vakavaa droonitapausta ja ryhtyä vasta sen jälkeen korjaamaan puutteita. Tehdään tämä etupainotteisesti ja rakennetaan Suomesta samalla drooniturvallisuuden edelläkävijä”, toteaa Limnell.