EVA: Suomalaiset vaativat EU-rahalle oikeusvaltioehtoja ja talouskuria – EU-verotus tyrmätään

Suomalaisista 72 prosenttia katsoo, että EU:n tulisi leikata jäsenmaan saamia tukia välittömästi, jos maan oikeusvaltiokehitys heikkenee merkittävästi. Eri mieltä on vain kahdeksan prosenttia.

Myös taloudenpito halutaan kytkeä nykyistä tiukemmin EU-rahoitukseen. Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) sitoisi rahoituksen nykyistä tiukemmin jäsenmaiden kykyyn toteuttaa sovittuja talousuudistuksia. Vain kahdeksan prosenttia vastustaa ajatusta.

”Suomalaiset edellyttävät, että jäsenmaat toimivat sovituissa raameissa. EU-tukia hyödyntäviltä jäsenvaltioilta odotetaan sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista että vastuuta talousuudistuksista”, sanoo analyysin kirjoittaja, EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Suomalaiset suhtautuvat EU:n rahoituksen kasvattamiseen varauksellisesti. 42 prosenttia suomalaisista lisäisi EU:n rahoitusta, jotta Euroopalla olisi vahva asema maailmassa. Viidennes (19 %) vastustaa rahoituksen lisäämistä, mutta huomattavan moni (39 %) ei ota asiaan kantaa.

Lisärahoituksen hyväksyttävyys kasvaa, kun käyttökohde määritellään tarkasti. Lähes puolet suomalaisista (49 %) katsoo, että EU:n on kyettävä merkittäviin uusiin investointeihin turvallisuuden ja teknologian saralla, vaikka se vaatisi jäsenmailta suurempia jäsenmaksuja.

EU-verotus saa tyrmäyksen

Yksikään tutkimuksessa esitetty yleinen keino EU lisärahoituksen hankkimiseksi ei saa enemmistön tukea. Myönteisimmin suomalaiset suhtautuvat EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin tullimaksujen korottamiseen. Tätä kannattaa 45 prosenttia suomalaisista.

Suoraan kansalaisten verotukseen kohdistuviin keinoihin suhtaudutaan selvästi kielteisemmin. Vain kahdeksan prosenttia suhtautuu myönteisesti siihen, että EU saisi oikeuden kantaa veroja jäsenmaiden kansalaisten ansio- ja pääomatuloista. Kaksi kolmesta (66 %) suhtautuu ajatukseen kielteisesti.

”Suomalaiset tunnistavat tarpeen vahvistaa Euroopan unionin toimintaa, mutta avoin valtakirja EU:n menojen ja verotuksen kasvattamiseen ei saa kannatusta. Rahalle halutaan selkeä käyttötarkoitus ja rahoituksen saajille tiukat ehdot”, sanoo EU:n rahoitusta koskevan EVA Analyysin toinen kirjoittaja, EU-asiantuntija Päivi Wood.

Yhteisvelkaan suomalaiset suhtautuvat eri tavoin sen käyttötarkoituksesta riippuen. Yleisenä EU:n lisärahoituksen keinona yhteisvelkaan suhtautuu myönteisesti 23 prosenttia, kielteisesti 35 prosenttia ja neutraalisti 31 prosenttia suomalaisista. Jos yhteisvelkaa käytetään puolustustarkoituksiin, hyväksyntä on laajempaa. Lähes puolet suomalaisista (47 %) katsoo, että Suomen pitäisi suhtautua hyväksyvästi EU:n puolustustarkoituksiin ottamaan yhteisvelkaan. Neljännes (25 %) torjuisi myös puolustukseen otettavan yhteisvelan.

Näin kysely tehtiin
Sitran ja EVAn yhteinen EU-asennetutkimus tehtiin keväällä 2026. Tutkimus tehtiin EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen vakiintunein menetelmin, ja sen tulokset ovat vertailukelpoisia EVAn muiden Arvo- ja asennetutkimusten tulosten kanssa.

Tulokset perustuvat 2 047 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 17.3.–30.3.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.

Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä. Analyysi kokonaisuudessaan liitteenä.