IBU:n arviointikomitea vieraili Joensuussa – Suomen haku ampumahiihdon MM-kisoihin etenee kohti syyskuun päätöstä

IBU:n arviointikomitea tapasi vierailunsa aikana Suomen Ampumahiihtoliiton, Kontiolahden Urheilijoiden, Joensuun kaupungin, Kontiolahden kunnan, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia.

Arviointikomiteaan kuuluivat IBU:n pääsihteeri Max Cobb, urheilu- ja tapahtumajohtaja Daniel Böhm, markkinointijohtaja Felix Bitterling, maailmancupin kilpailujohtaja Borut Nunar, teknisen komitean edustaja Hillar Zakhna sekä urheilijoiden edustaja Lena Haecki-Gross.

Vierailu oli osa IBU:n kansainvälistä arviointiprosessia, jossa perehdytään hakijoiden suunnitelmiin ja valmiuksiin järjestää vuoden 2031 MM-kisat. Suomi ja Ruotsi eli Kontiolahti ja Östersund ovat hakeneet MM-kisaisännyyttä vuodelle 2031.

”Arviointikomitean vierailu on tärkeä etappi hakuprosessissa. Meillä on vahva ja kokenut kilpailuorganisaatio sekä vuosikymmenten kokemus kansainvälisistä ampumahiihtotapahtumista. Tänään halusimme näyttää, mitä vuoden 2031 MM-kisat voisivat tarkoittaa lajin tulevaisuutta ajatellen niin Suomessa kuin kansainvälisesti”, sanoo Suomen Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki.

MM-kisat olisivat enemmän kuin kahden viikon suurtapahtuma

Suomen hakemuksessa MM-kisat nähdään mahdollisuutena rakentaa pitkäaikaista arvoa lajin ympärille. Tavoitteena on järjestää urheilullisesti korkeatasoinen ja elämyksellinen huipputapahtuma, joka samalla kasvattaa ampumahiihdon näkyvyyttä, vahvistaa sen yhteisöä ja tuo lajin pariin uusia yleisöjä.

”Vuoden 2031 MM-kisojen avulla tavoitteemme on luoda ampumahiihdon ympärille entistä laajempaa fanipohjaa, lisätä harrastajamääriä sekä luoda itse tapahtuma niin, että niin fanit kuin urheilijat tuntevat olevansa kisojen keskiössä. Kontiolahden MM-kisat eivät olisi vain yksi kilpailu muiden joukossa, vaan tapahtumaa kohti tehtävä työ ja investoinnit sekä itse kilpailut jättäisivät pysyvän perinnön seuraaville sukupolville”, Pukki kertoo.

Kontiolahti tarjoaa tälle vahvan lähtökohdan. Samalla stadionilla on järjestetty ampumahiihdon MM-kilpailut vuosina 1999 ja 2015 sekä lukuisia maailmancupin osakilpailuja. Viime vuosien tapahtumat ovat kehittäneet kilpailukeskusta, yleisökokemusta ja tapahtuman ympärille rakentuvaa yhteistyötä edelleen.

Samalla MM-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Kontiolahtea kansainvälisenä kilpailu- ja valmennusympäristönä sekä kehittää alueen valmiuksia kansainvälisten suurtapahtumien järjestämiseen myös tulevaisuudessa.

MM-kisat toisivat vaikutuksia koko Suomeen

MM-kisojen merkitys ulottuisi laajemmalle alueelle. Tapahtuma kokoaisi Itä-Suomen toimijat yhteisen tavoitteen ympärille ja tarjoaisi mahdollisuuksia alueen matkailulle, yrityksille, oppilaitoksille, tapahtumaosaamiselle ja kansainväliselle näkyvyydelle. MM-kisat ovat merkittävä kansainvälinen suurtapahtuma, jonka aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa, mukaan lukien matkailun, majoitus- ja ravintolapalveluiden, tapahtumatuotannon sekä muiden paikallisten palveluiden vaikutukset.

Lisäksi ampumahiihdon MM-kisat tarjoaisivat koko Suomelle poikkeuksellisen kansainvälisen näkyvyysalustan, sillä ampumahiihdon maailmancup tavoittaa vuosittain miljoonayleisön.

”MM-kisahaku on ennen kaikkea yhteinen hanke. Se kertoo siitä, että Pohjois-Karjalassa nähdään kansainvälisen suurtapahtuman arvo ja halutaan yhdessä rakentaa alueelle pitkäjänteistä kehitystä. Kisat toisivat näkyvyyttä koko maakunnalle ja loisivat mahdollisuuksia matkailulle, yrityksille, osaamiselle ja kansainvälisille verkostoille”, tapahtuman johtaja Sami Leinonen toteaa.

MM-kisahakuun on sitoutunut laaja alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto. Mukana on toimijoita urheilun, julkisen sektorin, elinkeinoelämän, matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen parista. Laaja yhteistyö kuvastaa yhteistä tahtotilaa hyödyntää kansainvälisen suurtapahtuman mahdollisuudet paitsi ampumahiihdon myös Itä-Suomen elinvoiman, osaamisen ja kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseen.

”Tämän kokoluokan tapahtumaa ei järjestetä yhden organisaation voimin. Juuri laaja yhteistyö on yksi Suomen vahvuuksista. Meillä on vahva tapahtumaosaaminen, toimiva yhteiskunta ja turvallinen toimintaympäristö, mutta myös kyky tehdä asioita yhdessä”, Leinonen sanoo.

Seuraavaksi katse kohti syyskuuta

Suomen MM-kisahakemuksen dokumentaatio toimitettiin IBU:lle kesäkuun alussa. Kesän ja alkusyksyn aikana IBU arvioi hakijoiden suunnitelmia ja toteutusedellytyksiä. Arviointivierailun keskustelun ja saadun palautteen perusteella hakijamailla on mahdollisuus viimeistellä yksityiskohtia ennen IBU:n kongressia, jossa hakemukset esitellään. Päätös kisajärjestäjästä 2031 tehdään IBU:n hallituksen esityksen perusteella kongressin jäsenmaiden äänestyksessä.

Vuoden 2031 IBU kongressi pidetään Berchtesgadenissa Saksassa 16.-20.9.2026.