Vihreiden Hanna Holopainen: Hallitus leikkaa kohtaamisen välineet puhevammaisilta

Holopaisen mukaan Kehitysvammaliiton tilanne on ensimmäinen konkreettinen näyttö siitä, mitä uudet avustuskriteerit käytännössä tarkoittavat. Liitto kertoo saaneensa STEAlta ennakkotiedon, jonka mukaan sen yleisavustuksesta leikataan noin miljoona euroa ja yleiskuluihin jää arviolta 200 000 euroa. Liitto on käynnistänyt koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Vaarassa ovat Papunet, Tikoteekki ja Selkokeskus, joita vastaavia palveluita ei Suomessa ole muualla.

— Hallitus leikkaa kohtaamisen välineet niiltä, jotka eivät puhu. Papunetin kuvat ovat monelle lapselle ainoa tapa kertoa, mitä hän tuntee ja tarvitsee, sanoo Holopainen.

Kyse ei ole Holopaisen mukaan sosiaalipolitiikasta vaan perusoikeuksista. Selkokeskuksen arvion mukaan yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa yli 800 000 suomalaiselle. Ilman selkokielistä tietoa moni heistä jää ilman sitä tietoa, jonka varassa omia asioita hoidetaan, opiskellaan ja seurataan yhteiskunnallista keskustelua. Kehitysvammaliitto arvioi leikkausten heikentävän Suomen mahdollisuuksia toteuttaa YK:n vammaissopimuksen velvoitteita.

— Oikeus tulla ymmärretyksi ja kuulluksi on perusoikeus, ei lisäpalvelu, josta voi tiukassa taloustilanteessa säästää, sanoo Holopainen.

Vihreät on vaatinut Rydmanilta näyttöä siitä, etteivät leikkaukset osu ihmisten mahdollisuuteen saada apua. Holopainen huomauttaa, että näyttöä kertyy nyt järjestöiltä itseltään, ja että aikataulu tekee korjaamisesta koko ajan vaikeampaa. STEAn mukaan järjestökentältä on katoamassa noin 2000 henkilötyövuotta vuoden 2024 tasoon verrattuna, ja muutosneuvottelut käynnistyvät monessa järjestössä lähiviikkoina. Irtisanomisajan palkat pakottavat järjestöjä sopeuttamaan sokkona.

— Osaaminen katoaa nopeammin kuin sen ehtii rakentaa takaisin. Kun ihmiset on irtisanottu joulukuun päätöksillä ei enää korjata mitään, sanoo Holopainen.

Hallitus kokoontuu budjettiriiheen ensi viikolla. Holopainen vaatii, että leikkauksia kohtuullistetaan ja että avustuskriteerien tulkinta korjataan: toiminnan yleisiä edellytyksiä, kuten tiloja, tietoturvaa ja työnantajan lakisääteisiä velvoitteita, ei voida laskea vaikuttamis- tai hallintotyöksi, jota kriteerit rajaavat rahoituksen ulkopuolelle.

— Ilman kattoa pään päällä ja työterveyshuoltoa ei tehdä kohtaavaa työtä eikä mitään muutakaan työtä. Ministeri voi vielä korjata tämän budjettiriihessä. Jos hän ei korjaa, hän tuhoaa itse sen kohtaavan työn, jota lupasi suojella, sanoo Holopainen.

Holopainen arvostelee myös tapaa, jolla järjestöistä ja niiden työntekijöistä on puhuttu leikkauskeskustelun aikana. Järjestötyöntekijöitä on julkisessa keskustelussa nimitetty muun muassa pullasorsiksi ja paperinpyörittäjiksi, ja järjestöjen työpaikkoja on kuvattu suojatyöpaikoiksi. Holopaisen mukaan vastaavaa väheksyntää ei sallittaisi mistään muusta ammattiryhmästä, ja se kohdistuu alaan, jonka palkkataso jää yleistä ansiotasoa matalammaksi.

— Järjestöissä tehdään työtä suurella sydämellä, kuormittuneina ja pienellä palkalla. Kun maan päättäjät puhuvat siitä työstä halveksuvasti, se satuttaa ihmisiä ja haavoittaa koko järjestökenttää pysyvästi. Minä puolustan järjestöjen työntekijöitä, sanoo Holopainen.