Talous kasvaa, mutta palkkatyö ei – luvut kertovat työn murroksesta

– Työllisyyden kokonaisluku näyttää ensisilmäyksellä vakaalta, mutta sen sisällä tapahtuu nyt muutos. Palkkatyöllisyys vähenee, ja yrittäjinä työskentelevien määrän kasvu pitää työllisten kokonaismäärän ennallaan. Työtä ei välttämättä ole vähemmän, mutta yhä useammin sitä tehdään ilman työsuhdetta, sanoo Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén.

Vuoden 2026 toisen neljänneksen luvut vahvistavat kuvaa myös yrittäjyyden rakenteen muutoksesta. Yksinyrittäjiä oli 5 000 enemmän mutta työnantajayrittäjiä 9 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yrittäjätyön lisääntyminen ei siten tarkoita, että uusia palkkatyöpaikkoja synnyttävä työnantajayrittäjyys vahvistuisi.

Kuukausilukuihin liittyy kausi- ja otosvaihtelua, eikä yksittäisestä kuukaudesta voida päätellä pysyvää rakennemuutosta. Pidemmän ajan havainto antaa kuitenkin aiheen seurata tarkasti, missä muodossa työ talouden kasvaessa nyt syntyy.

Työttömyys kasvaa edelleen. Heinäkuussa työttömiä oli 289 000 eli 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi pysyi 75,4 prosentissa ja työttömyysasteen trendi 10,5 prosentissa.

Erityisen huolestuttavaa on naisten työttömyyden kasvu. Työttömiä naisia oli 24 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja naisten työttömyysaste nousi 8,3 prosentista 9,8 prosenttiin.

Talouskasvu ja työllisyys erkaantuvat

Suomen BKT kasvoi toisen vuosineljänneksen ennakkotietojen mukaan 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Samaan aikaan työllisten määrä väheni 1,1 prosenttia ja tehdyt työtunnit 1,4 prosenttia.

– Talouskasvun ei voida enää automaattisesti olettaa synnyttävän uusia palkkatyöpaikkoja. Yhä useampi näyttää työllistävän ennen kaikkea itsensä samalla kun yritykset kasvattavat tuotantoaan ja liikevaihtoaan automatisoimalla, ulkoistamalla sekä ostamalla työtä yrittäjiltä ja kevyistä alihankintaketjuista. Myös tekoäly ja alustatalous mahdollistavat kasvun aikaisempaa pienemmällä palkatulla henkilöstöllä, Hanén sanoo.

MYRYn mukaan Suomessa näkyy merkkejä jobless growthista eli talouskasvusta ilman työllisyyden vastaavaa paranemista.

Vaarana on, että yritysten joustavuus, tuottavuus ja voitot lisääntyvät, mutta työn tekemiseen liittyvä riski ja riittämätön toimeentulo siirtyvät yhä enemmän yksittäisille, itsensä työllistäville ihmisille.

– Jos työ siirtyy palkkatyöstä yrittäjyyteen, toimeksiantoihin ja alustoille, myös yhteiskunnan järjestelmien on muututtava. Muuten yrittäjäköyhyydestä uhkaa tulla uusi normaali ja yhä useampi työn tekijä jää työttömyys-, sosiaali- ja eläketurvan väliin, Hanén varoittaa.

MYRY vaatii työ- ja elinkeinoministeriötä laatimaan skenaariot myös kehitykselle, jossa talous kasvaa mutta palkkatyöllisyys ei palaudu entiseen tapaan. Samalla on arvioitava, miten sosiaaliturva, eläkejärjestelmä ja työelämän tilastointi vastaavat työn murrokseen.

– Varautuminen ei ole synkistelyä vaan järkevää ennakointia, Hanén painottaa.

Lähteet:

Tilastokeskus: Työllisiä saman verran ja työttömiä enemmän heinäkuussa 2026

Tilastokeskus: Työlliset ammattiaseman mukaan

Tilastokeskus: Kansantalouden tuotanto kesäkuussa 2026

Lisätiedot:

Liisa Hanén | toiminnanjohtaja | 040 587 0947