Vihreiden Hyrkkö ja Hopsu: Köyhyys ei saa määrittää lasten ja nuorten tulevaisuutta – Vihreät esittää ratkaisupakettia

Vihreät vaatii, että Suomi sitoutuu poistamaan lapsiperheköyhyyden vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää uskottavaa suunnitelmaa, jonka ensiaskeleet on otettava jo tulevassa budjettiriihessä. Suomessa elää noin 137 400 lasta pienituloisissa perheissä. 

– Suomesta on tullut lasten luokkayhteiskunta. Lasten eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Jo lähes joka seitsemäs lapsi asuu köyhässä perheessä, ja valitettavasti erityisesti lapsena koetulla köyhyydellä voi olla pitkä varjo. Suomi on näille lapsille velkaa paremman huomisen – ja se velka on huomattavasti valtionvelkaa vakavampi asia, vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö painottaa.

Hyrkön mukaan lapsiperheköyhyyttä ja köyhyyden periytymistä on torjuttava toimeentuloon, koulutukseen, harrastuksiin ja perheiden palveluihin liittyvillä keinoilla.

– Lapsiperheköyhyys ei ole luonnonlaki. Orpon hallitus on omilla päätöksillään kiihdyttänyt Suomen luisua lasten luokkayhteiskunnaksi. Poliittisilla päätöksillä voidaan myös muuttaa suuntaa. Yksittäiset vippaskonstit eivät riitä, vaan Suomeen on rakennettava uskottava ohjelma, jolla lapsiperheköyhyyttä vähennetään tehokkaasti ja samalla katkaistaan köyhyyden siirtyminen lapsuudesta nuoruuteen ja edelleen aikuisuuteen, Hyrkkö kuvaa.

Hyrkkö vaatii, että ensimmäiset askeleet otetaan jo syyskuun budjettiriihessä. Vihreät esittää kolme nopeavaikutteista keinoa.

– Lapsilisä tulee säätää etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin sitä ei enää huomioida tulona toimeentulotukea laskettaessa. Vahvistaisimme lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 35 eurolla kuukaudessa. Ja aivan itsestäänselvästi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat tulee palauttaa, jotta keikkatyön tai osa-aikatyön tekeminen helpottuu ja tuntuu tekijänsä lompakossa, Hyrkkö listaa Vihreiden ratkaisuehdotuksia.

Eduskunnan tietopalvelu on arvioinut, että pelkästään kahdella ensimmäisellä toimella lasten pienituloisuus vähenisi suuntaa-antavasti noin 15 000 lapsella.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu muistuttaa, ettei köyhyys pääty siihen päivään, kun lapsi täyttää 18 vuotta, vaan voi seurata nuorta opintoihin. 

– Lapsuuden perheen köyhyys ja pienituloisuus vaikuttavat nuoreen usein myös vielä tämän täysikäistyttyä. Opintojen aloittamiseen liittyy monenlaisia kustannuksia, joissa pienituloisella perheellä ei välttämättä ole mahdollisuutta auttaa. Opinto- ja sosioekonominen tausta periytyvät yhä vahvasti. Lähtöviivaa aikuisuuteen ja opintoihin pitäisi tasata, Hopsu vaatii. 

Orpon hallituksen lupaama opintotukiuudistus on typistynyt minimiin. 

– Opintorahan taso on sen historian matalin, eikä riitä kattamaan elämisen kustannuksia, minkä vuoksi opiskeluajan toimeentulo perustuu yhä enemmän joko velkaantumiseen tai työssäkäyntiin. Tuen heikennykset ovat johtaneet opintolainojen huomattavaan kasvuun viime vuonna. Jopa 36 000 opintovelallista on Kelan perinnässä. Työllistymisen haasteet saavat opiskelun pahimmillaan näyttämään riskiltä velkaantumisen myötä. Näin emme saa maan koulutustasoa nousuun, Hopsu suree. 

Yli puolet opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. 

– Suomen ylioppilaskuntien liitto on varoittanut, että paisuvat lainamäärät rajoittavat opiskelijoilla jo elämän suuria päätöksiä, kuten asunnon hankintaa ja perheen perustamista. Nuorena kasvavalla velkaantumisella ja taloushuolilla on myös yhteys mielenterveyden haasteisiin ja se kuormittaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, Hopsu varoittaa.

Hopsu listaa toimet, joilla suunta saataisiin korjattua jo ensi vaalikaudella. 

– Me palauttaisimme opiskelijat yleisen asumistuen piiriin sekä korottaisimme opintorahaa 50 eurolla kuukaudessa ja palauttaisimme sen indeksisidonnaisuuden. Mikäli heikko työllisyystilanne jatkuu eikä kesätöitä saa, olemme valmiita lisäämään määräaikaisesti opiskelijoiden käytettävissä olevia opintotukikuukausia. Nuorten on parempi voida ainakin opiskella kuin valita toimeentulottomuuden tai velkaantumisen välillä, Hopsu kertoo.