Parkinsonin tautia sairastavien suolistobakteerit voivat viestiä eri tavoin

Tutkimuksessa tarkasteltiin suolistobakteerien vapauttamia pieniä hiukkasia, niin sanottuja solunulkoisia vesikkeleitä. Ne sisältävät muun muassa proteiineja ja muita molekyylejä ja voivat kulkeutua solujen välillä. Tutkijoiden mukaan vesikkelit voivat siten toimia yhtenä suolistomikrobiston ja elimistön välisen viestinnän väylänä.

Tutkimuksessa Parkinsonin tautia sairastavien ulostenäytteissä oli enemmän solunulkoisia vesikkeleitä kuin terveillä verrokeilla. Vesikkelit olivat myös keskimäärin suurempia ja niiden sisältämien bakteeriperäisten proteiinien koostumus oli erilainen.

”Mikrobiomitutkimuksessa on perinteisesti keskitytty siihen, mitä bakteereja suolistossa on ja miten niiden määrät muuttuvat. Tulostemme perusteella pitäisi kysyä myös, mitä nämä bakteerit lähettävät elimistöön”, sanoo Oulun yliopiston tutkija Anatoliy Samoylenko.

Tutkijat analysoivat 20 Parkinsonin tautia sairastavan ja 19 terveen ihmisen ulostenäytteet. Näytteistä eristettiin suolistomikrobiston tuottamia vesikkeleitä, joita tutkittiin useilla menetelmillä.

Tutkimuksessa havaittiin eroja Parkinsonin tautia sairastaneiden ja verrokkien välillä sekä suolistomikrobiston koostumuksessa että bakteerien tuottamissa vesikkeleissä. Myös vesikkelien sisältämät proteiinit erosivat ryhmien välillä.

Yhteys suoliston ja aivojen välillä kiinnostaa tutkijoita

Suoliston ja aivojen välinen yhteys on kiinnostanut Parkinsonin taudin tutkijoita viime vuosina yhä enemmän. Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että suolistomikrobistolla saattaa olla yhteys Parkinsonin tautiin, mutta yhteyden tarkat mekanismit ovat edelleen epäselviä.

Tutkimuksen perusteella mahdollinen yhteys ei välttämättä liity ainoastaan siihen, millaisia bakteereja suolistossa esiintyy. Myös bakteerien tuottamat molekyylit ja niiden välittämät viestit voivat olla merkityksellisiä.

Tutkijoiden seuraava kysymys on, vaikuttavatko Parkinsonin tautia sairastavien muuttuneet vesikkelit suoliston, immuunijärjestelmän tai hermoston solujen toimintaan.Tutkimus on kuitenkin vasta varhainen askel. Tutkijat korostavat, että tarvitaan suurempia ja pitkäkestoisempia tutkimuksia sen selvittämiseksi, vaikuttavatko havaitut muutokset Parkinsonin taudin syntyyn tai etenemiseen.

Vesikkelit voivat tulevaisuudessa tarjota myös uuden tavan etsiä Parkinsonin taudin merkkiaineita. Tutkijat selvittävät, voisivatko esimerkiksi vesikkelien määrä, koko, bakteeriperä ja niiden sisältämät molekyylit auttaa tunnistamaan tautiin liittyviä varhaisia muutoksia.

Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Sonja Karikan ja kollegoiden tutkimusartikkeli “Gut microbiota-derived extracellular vesicles in Parkinson’s disease” julkaistiin iScience-tiedelehdessä 5. elokuuta 2026.