Budjettiriihi on viimeinen mahdollisuus keskittyä auttamaan ihmiset takaisin työelämään

– Kansantaloudella, yrityksillä ja työttömillä ei ole nyt varaa siihen, että hallitus jättää työllisyyden hoidon seuraavan hallituksen ratkaistavaksi, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa.  

Tänään tiistaina SAK:n työmarkkinaseminaarissa puhunut Eloranta muistuttaa, että tilanne tehdä työllisyyttä parantavia toimia on nyt otollinen, sillä talouskasvussa on nähtävissä myönteisiä merkkejä. Kansainvälisen talouden ja palkansaajien ostovoiman vahvistuminen ovat kasvun taustalla. Hallituksen elvyttäväksi kääntynyt finanssipolitiikka mahdollisti kasvun käynnistymisen.  

– Palkansaajien ostovoimaa ovat kasvattaneet ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset. Hallituksen veropäätökset syövät hallituskaudella useamman satasen pois palkansaajien ostovoimasta, kun huomioidaan myös välillisen verotuksen kiristys kuten alv:n nosto, Eloranta toteaa. 

Tärkein asia budjettiriihessä on työttömyystilanteeseen puuttuminen. Suomessa on yli 350 000 työtöntä, joista pitkäaikaistyöttömiä lähes 150 000 ja alle 25-vuotiaita työttömiä lähes 50 000.  

– Tämä joukko tarvitsee vaikuttavaa ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa, ei kokoomuskellokkaiden viisastelua, että töitä aina löytyy tai keskustalaista vastikkeellisuusmoralismia, Jarkko Eloranta sanoo. 

Työttömyys ei ole vain puutetta palkkatyöstä, vaan pitkittynyt taloudellinen ahdinko heikentää sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä ja tekee työn löytämisestä entistä vaikeampaa. Suurin osa työttömistä elää yleistuen, noin 800 € /kk, varassa, ja yli puolet ansiopäivärahan saajista on joutunut etuuksien leikkausten kohteeksi. Porrastettu päiväraha oli alkuvuoden aikana 1311 €/kk.  

Suomi tarvitsee nyt ratkaisuja, jotka vahvistavat kotimarkkinoita, tukevat palvelualojen kasvua ja auttavat ihmisiä takaisin työelämään.  

– Nyt on tärkeää palauttaa työttömyysturvan suojaosa, jotta työn vastaanottaminen kannattaa kaikissa tilanteissa. Palkkatuen käyttöä on myös laajennettava ja palkkatuetun työn on kerrytettävä työssäoloehtoa.  

Nuoret työnhakijat tarvitsevat erityistä huomiota  

Erityisesti Eloranta ohjeistaa kiinnittämään budjettiriihessä huomiota nuoriin työnhakijoihin. 

– He tarvitsevat oikea-aikaista tukea, koulutusta ja monialaisia palveluja ennen kuin työttömyys pitkittyy. Myös hyvinvointialueiden roolia työllisyyden edistämisessä on selkeytettävä ja niiden vastuunkantoon luotava toimivat kannusteet. 

Työnantajat ennakoivat osaajapulan pahenevan talouskasvun jatkuessa. Siksi juuri nyt on oikea aika investoida työttömien osaamisen kehittämiseen, uudistamiseen ja täydennyskoulutukseen. Työttömien omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia on vahvistettava, ei rajoitettava. 

– Työttömyyttä ei ratkaista ideologialla vaan toimivilla ratkaisuilla. Hallituksen on tunnustettava nykyisen linjan puutteet ja otettava käyttöön kaikki keinot työllisyyden vahvistamiseksi. Työllä, osaamisella ja osallisuudella rakennetaan kasvua, jota Suomi tarvitsee, Jarkko Eloranta muistuttaa.