Taloushuolet ja epävarmuus tulevaisuudesta kuormittavat yhä useampia MIELI ry:n kriisiavussa

Talousvaikeuksiin liittyvät yhteydenotot on lisääntyneet MIELI Kriisipuhelimessa ja MIELI ry:n Kriisikeskusten vastaanotoilla viime vuosina. Ihmiset kertovat toimeentulon riittämättömyydestä, työttömyyden pelosta sekä kokemuksesta, ettei apua ole saatavilla. Myös taloushuoliin liittyvä nälkää, jopa itsetuhoisuutta on noussut esiin. MIELI Kriisikeskukset tarjoavat tukea ja apua kaikilla hyvinvointialueilla.  

Talousvaikeudet, leikkaukset sosiaaliturvaan ja julkisten palveluiden toimimattomuus horjuttavat ihmisten tulevaisuususkoa. Tiedot selviävät MIELI Kriisipuhelimen kesätilastoista sekä tuoreesta Kriisikeskusbarometristä, johon vastasi kesä–heinäkuun aikana 106 MIELI kriisikeskusten työntekijää ja johtajaa eri puolilla Suomea.   

MIELI ry:n puhelin- ja verkkokriisityön päällikön Susanna Winterin mukaan talousvaikeuksista puhuvat kaikenikäiset, mutta tänä kesänä erityisesti yli 30-vuotiaat. Miesten osuus korostuu rahahuoliin liittyvissä yhteydenotoissa. Nuoria aikuisia huolettaa työpaikan löytyminen opintojen jälkeen. 

”Talouden haasteet näkyvät monenlaisina vaikeuksina. Se voi olla huolta rahojen riittämättömyydestä perusmenoihin, jopa sinnittelyä nälän kanssa tai ilman tarvittavia lääkkeitä. Työttömyyden pelossa ei aina välttämättä uskalleta mennä edes työterveyshuoltoon”, Winter listaa. 

”Ihminen, joka ei kykene selviämään arjen normaaleista kuluista, kokee usein ulkopuolisuuden tunnetta. Talousvaikeuksiin voi liittyä myös asioita, joita on helpointa kertoa tuntemattomalle ja anonyymisti. Moni sanoo, että jo se, että pääsee puhumaan pahasta olostaan, keventää oloa”, Winter sanoo. 
 
Moni kertoo kokevansa maailman tilanteen niin kuormittavaksi, että se näyttäytyy näköalattomuutena ja yleisenä pahoinvointina. Winterin mukaan usein kuulee, kuinka tärkeää on, että Kriisipuhelimessa voi purkaa pahaa oloa kellonajasta ja päivästä riippumatta. 

Turvattomuuden tunne on yleistynyt 

Lähes kolme neljästä kriisikeskusten ammattilaisesta arvioi kriisiapuun hakeutuvien ihmisten voinnin heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Näkemyksen jakavien ammattilaisten osuus on kasvanut huomattavasti kahden viime vuoden aikana. 

Sekä Kriisibarometrissä että Kriisipuhelimen ja -chatin tilastoissa näkyy sama ilmiö: yleistynyt on turvattomuuden tunne ja kokemus siitä, että yhteiskunta ei enää kannattele heikommassa asemassa olevia kuten aiemmin. Nuorilla on pelkoa tulevaisuudesta, moni ikääntynyt taas kokee olevansa yhteiskunnalle rasite, ei voimavara. 

Myös julkisiin palveluihin pääsy nähdään yhä vaikeampana. Vastaajista 61 prosenttia arvioi sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsyn heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Vain neljän prosentin mukaan tilanne on parantunut. 

Kriisikeskuksessa asioineilla on myös aiempaa enemmän huolta saavatko he tai heidän läheisensä tarvitsemaansa apua julkisissa palveluissa. Uusi ilmiö on, että huoli koskee nyt myös järjestöjen kykyä auttaa.  
 
“Erityisesti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin pääsyn koetaan vaikeutuneen tiukentuneiden kriteerien, pitkien jonotusaikojen ja niukkojen resurssien vuoksi”, MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa sanoo. 

“Huolimatta vaikeasta tilanteesta Suomessa saa keskusteluapua. Vaikeassa elämäntilanteessa sitä kannattaa hakea. Viime vuonna MIELI ry:n keskusteluavussa oli 180 000 kohtaamista ja ihmiset kertoivat hyötyneensä tuesta paljon”, Vesikansa muistuttaa. 

Alkuvuoden 2026 kriisipalvelujen tilastotietoa 
 
MIELI Kriisipuhelin  
169 042 soittoyritystä, 58 924 vastattua puhelua. Kesän aikana vastausprosentti saatiin nostettua 40 prosenttiin lahjoitusrahoilla palkattujen kriisityöntekijöiden avulla. 
 
MIELI Kriisichat  
10 305 yhteydenottoyritystä, 4886 vastattua yhteydenottoa.  
 
Yleisin syy ottaa yhteyttä molemmissa kanavissa on paha olo, etenkin ahdistuneisuus, sekä ihmissuhdeongelmat, etenkin erot. 
 
Kriisibarometrin toteutus

Kriisikeskusbarometrin verkkokysely 9.6.2026–30.7.2026 lähetettiin kaikille MIELI ry:n kriisikeskusverkoston työntekijöille, kriisikeskusjohtajille sekä Itsemurhien ehkäisykeskuksen työntekijöille. Vastaajia oli yhteensä 106 ja vastausprosentti 95. Barometri toteutetaan vuosittain mielenterveystilanteen ja -palvelujen riittävyyden kartoittamiseksi eri puolilla Suomea.