Virta ja Tynkkynen tiukkoina: Suomi tarvitsee ympäristöpolitiikan suunnanmuutoksen – ympäristöturvallisuus on erottamaton osa kokonaisturvallisuutta

– Luonnolla on arvo itsessään, ei vain siksi, mitä se tarjoaa ihmiselle. Mutta fakta on, että jos nykypolitiikkaa jatkamalla mahdollistamme luonnon tuhoamisen ja ilmaston kuumenemisen, vaarannamme aivan kaiken ruoantuotannosta puhtaaseen veteen ja terveydestä turvallisuuteen sekä talouden edellytyksiin. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa ympäristö otetaan kaiken päätöksenteon keskiöön, Virta linjaa. 

Virta esittää, että päätöksenteon tueksi olisi valjastettava säännöllisesti päivittyvä ympäristöturvallisuuden tilannekuva, jossa arvioitaisiin tutkimustiedon perusteella keskeiset ympäristöuhat, niiden vaikutukset yhteiskunnan toimintakykyyn sekä Suomen toimien riittävyys uhkien torjumisessa, väistämättömiin muutoksiin sopeutumisessa ja niiden seurauksiin varautumisessa.

– Millään muulla turvallisuuspolitiikan osa-alueella ei odota uhan toteutumista ennen kuin toimitaan – ympäristöturvallisuudessa pitää toimia samalla vakavuudella. Kun Suomen nykyiset toimet eivät vastaa uhan mittakaavaa, politiikkaa pitää muuttaa. Siinä missä sodan jälkeen Suomi rakensi hyvinvointivaltion pitkäjänteisellä, yli hallituskausien ulottuvalla suunnittelulla, tarvitsemme nyt vastaavaa yhteistä projektia: esimerkiksi asumisen, liikkumisen, energian ja ruoantuotannon on uudistuttava samaan aikaan ja toisiaan tukien – ei yksittäisinä, toisistaan irrallisina toimenpiteinä, Virta toteaa.   

Virta painottaa, että seuraavan hallituksen tulisi säätää luontolaki, joka tähtää luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon tilan parantamiseen. Esimerkkinä luonnon tilaan heijastuvista toimista Virta nostaa ruoantuotannon vaikutuksen vesistöjemme kuntoon ja ehdottaa maataloustukien kehittämistä nykyistä tulosperusteisemmiksi.

– Luonnon elinvoimaisuus ei voi riippua kulloisestakin hallituspohjasta, ja siksi tarvitsemme luontolain, jota jokainen hallitus on velvollinen kunnioittamaan. Esimerkiksi ruuantuotannossa viljelijöitä tulisi tukea muutoksen yli ja palkita nykyistä vahvemmin ympäristöhyödyistä, jotka useimmiten myös parantavat viljelijän mahdollisuuksia tuottaa ruokaa myös muuttuvassa ilmastossa. Samalla vähennetään Saaristomeren ja Itämeren kuormitusta. Viljelijän, ruokaturvan, luonnon ja Itämeren etuja ei tarvitse asettaa vastakkain. Fiksulla politiikalla voimme vahvistaa paitsi niitä myös huoltovarmuutta yhtä aikaa, Virta paaluttaa. 

Vihreät toivottavat tervetulleiksi SDP:n edustajien varovaiset avaukset ilmasto- ja luontotoimista. Tynkkynen kannustaa SDP:tä olemaan yhteydessä, jos puolue kaipaa tukea ympäristölinjojensa vahvistamisessa.

– Me vihreissä emme ujostele sanoa selvästi myös ennen vaaleja, mitä ilmasto- ja luontopolitiikassa tavoittelemme. Olemme valmiita perumaan hallituksen turhan ja haitallisen polttoaineveroalen, kohtuullistamaan kestämättömiä hakkuumääriä sekä uudistamaan metsälakia hiilinielujen elvyttämiseksi ja luonnon varjelemiseksi, Tynkkynen kuvaa.

Tuoreena avauksena Tynkkynen esittää uusien kansallispuistojen perustamista. Hän viittaa Luonnonmetsätyöryhmän taannoiseen esitykseen, jonka mukaan Suomeen tulisi perustaa 12 uutta kansallispuistoa ja laajentaa 18:aa nykyistä.

– Perinteisesti Suomessa on jokainen hallitus vuorollaan laajentanut Suomen luontohelmien eli kansallispuistojen ketjua. Orpon hallitus on tämänkin rikkonut. Seuraavan hallituksen tulee paikata nykyisen laiminlyöntejä. Hallitusneuvotteluissa tulee sitoutua viiden uuden kansallispuiston perustamiseen, Tynkkynen linjaa.

Virran mukaan ympäristöturvallisuuden on oltava yksi vuoden 2027 eduskuntavaalien keskeisistä kysymyksistä. Vihreät on jo julkaissut konkreettisen toimenpidepaketin Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ja haastanut muut puolueet esittämään omat keinonsa.

– Talous- ja turvallisuuslinjoista kysytään jokaiselta puolueelta, yhtä lailla jokaiselta puolueelta pitää vaatia myös uskottava ilmasto- ja luontolinja. Koska ympäristöturvallisuus on erottamaton osa kokonaisturvallisuutta, sen pitää näkyä myös siinä, mistä vaaleissa puhutaan. Kun Suomessa oli vihreä ympäristöministeri, ilmastolaki uudistettiin ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite kirjattiin lakiin. Seuraavalla hallituskaudella tarvitsemme samanlaista pitkäjänteisyyttä luonnon puolustamiseen, Virta esittää.