VAS Andersson: Elinkustannuskriisit syntyvät fossiiliriippuvuudesta

Euroopan unionin komissio julkaisi heinäkuussa esityksen päästökaupan uudistamiseksi, jossa hidastetaan päästöjen vähentämisen tahtia sekä muun muassa jatketaan taloudellista tukea saastuttavalle fossiilisia polttoaineita käyttävälle saastuttavalle teollisuudelle.

Andersson on europarlamentissa ainoana suomalaisena mukana neuvottelemassa päästökaupan uudistamisesta.

– Euroopan kaikkien aikojen kuumin kesä on osoittanut, miten heikosti yhteiskuntamme ovat varautuneita lämpenemisen seurauksiin. Tulevaisuudessa vaikutukset niin ruoantuotantoon kuin ihmisten henkeen ja terveyteen tulevat olemaan vielä kauaskantoisempia. Silti komissio haluaa heikentää päästökauppaa, Andersson sanoi.

Andersson toi esille, että on myös Suomen kaltaisten maiden etu vaatia päästövähennyksien ja fossiilienergiasta irtaantumisen jatkamista Euroopassa.

– Meillä on panostettu isosti uusiutuvaan energiantuotantoon ja yrityksemme ovat investoineet fossiilienergiasta irtaantumiseen, Andersson huomautti.

Puheessaan Andersson painotti myös, että fossiilienergiasta irtaantuminen liittyy elinkustannusten nousun kautta vahvasti myös yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen.

– Ilmastopolitiikan heikentäminen on äärioikeiston ja fossiiliteollisuuden vaatimus, joka merkitsee tavallisille ihmisille kalliimpia arjen kustannuksia. Fossiiliriippuvuus on suoraan kytköksissä elinkustannusten nousuun. Kaasun hinta on ollut inflaation kaikista vahvin ajuri Euroopassa ja riippuvuus siitä nostaa nopeasti niin sähkön, lämmityksen kuin ruuan hintaa, Andersson sanoi.

Puheenvuorossaan Anderson ehdotti tulevaisuuden suuntaviivoiksi, että siirtymän hidastamisen sijaan meidän pitää verottaa öljy- ja kaasuyhtiöitä nykyistä enemmän sekä suunnata rahoitusta ihmisten kotien lämmitysmuotojen muuttamiseen ja yhteiskuntien uusiutuvan energian investointeihin.

Alla puheenvuoro kokonaisuudessaan:

/////

Hyvät ystävät,

Tänä kesänä Unkarissa Tonava on kuivunut niin pahasti, että joen pohjasta paljastui toisessa maailmansodassa uponneita laivoja sekä sotilaiden ruumiita. 

Länsi-Eurooppa on kokenut kuumimman kesän koskaan. Tuoreimpien arvioiden mukaan helleaallot ovat aiheuttaneet yli 35 000 ylimääräistä kuolemaa. Uhreista yli 90% ovat yli 65-vuotiaita, joka osoittaa miten ilmastokriisin seuraukset vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoilla. 

Totuus on se, että meidän yhteiskuntamme eivät ole varautuneet ollenkaan riittävästi lämpenemisen nykyisiin seurauksiin – siitä puhumattakaan, mitä edessämme on jos lämpeneminen vielä jatkuu.

Ranskan ympäristöministeri on arvioinut kesän metsäpalojen ja helleaaltojen kustannuksiksi valtiolle noin 10–15 miljardia euroa. Ensi vuonna tilanne voi olla vielä paljon pahempi, jos ennusteet super-El Niñosta toteutuvat. Merien ja ilmaston lämpötila uhkaa nousta vielä paljon rajummin ja on mahdollista, että rikomme ennätyksiä maailman keskilämpötilassa. Tällä olisi kauaskantoisia vaikutuksia niin maatalouteen ja ruuantuotantoon kuin ihmisten terveyteen tai ylipäänsä hengissä pysymiseen. 

Tällaisella tiellä olemme matkalla kohti paljon epävakaampaa ja turvattomampaa maailmaa.

Keskellä hälyttäviä helteitä EU-komissio julkaisi esityksensä EU:n päästökaupan uudistamisesta, joka on ilmastopolitiikan kannalta kauden tärkeimpiä lakihankkeita. Päästökaupan piirissä olevilla sektoreilla päästöt ovat kokonaisuudessa puolittuneet vuodesta 2005 lähtien, ja nyt tehtävillä muutoksilla käytännössä linjataan miten paljon päästöjä leikataan vuoteen 2040 mennessä. 

Asialla on erittäin suuri merkitys myös Suomen kaltaisille maille: meillä on panostettu isosti uusiutuvaan energiantuotantoon ja yrityksemme ovat investoineet fossiilienergiasta irtaantumiseen. 

Valitettavasti komission esitys tarkoittaa merkittävää takapakkia EU:n ilmastopolitiikassa. Päästöjen leikkaamisen tahtia esitetään hidastettavaksi vuodesta 2031 eteenpäin. Ympäristöjärjestöjen mukaan tämä tarkoittaisi noin 2 miljardia tonnia (2bn tonnes) enemmän päästöjä päästökaupan piirissä olevilla sektoreilla. 

Komissio esittää myös ilmaisten päästöoikeuksien jatkamista suunniteltua pidempään, joka tarkoittaa jatkoa saastuttavan fossiiliteollisuuden taloudelliselle tukemiselle. Päästökauppaan ollaan myös sisällyttämässä niin hiilen talteenottomekanismit kuin kansainväliset päästökrediitit, joka uhkaa heikentää koko järjestelmän uskottavuutta ja johdonmukaisuutta.

Hyvät ystävät,

Fossiilienergiasta irtaantuminen on Euroopan kohtalonkysymys. Se on myös erittäin vahvasti yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys.

Fossiiliriippuvuus on suoraan kytköksissä elinkustannusten nousuun. Kaasun hinta on ollut inflaation kaikista vahvin ajuri Euroopassa ja riippuvuus siitä nostaa nopeasti niin sähkön kuin lämmityksen hintaa, heijastuen vahvasti myös maatalouden kustannuksiin ja ruuan hintaan. 

Nyt esitetyllä äärioikeiston ja fossiiliteollisuuden ehdoilla tehtävällä politiikalla elinkustannuskriisit vain pahenevat. Siirtymän hidastamisen sijaan meidän pitää verottaa öljy- ja kaasuyhtiöitä nykyistä enemmän sekä suunnata rahoitusta ihmisten kotien lämmitysmuotojen muuttamiseen ja yhteiskuntien uusiutuvan energian investointeihin. 

Olen ainoana suomalaisena mukana neuvottelemassa päästökaupan uudistuksesta ja tulen tekemään kaikkeni näiden heikennysten torjumiseksi. 

Hyvät ystävät,

Tänä syksynä EU:ssa tullaan myös käsittelemään useita esityksiä, jotka liittyvät erityisesti ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyyn. Tiedämme, että tämä on todellisuutta kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa, eikä kyseessä ole mistään marginaalisesta asiasta. 

Mutta näihin ongelmiin voidaan myös puuttua. Ensimmäinen askel on käyttää oikeita käsitteitä: kyse on työmarkkinarikollisuudesta. Jos työntekijä varastaa työnantajaltaan, sitä käsitellään suoraan näpistyksenä tai varkautena, mutta jos työnantaja varastaa työntekijältään, kyse on riita-asia. Tämä ei ole oikein. 

Yhtälailla on keskeistä säätää ketjuvastuusta läpi koko alihankintaketjun, hyödyntää julkisten hankintojen kriteereitä vastuullisesti toimivien yritysten aseman edistämiseksi sekä rajoittaa vuokratyön käyttöä välittäjien ja erilaisten välikäsien roolin vähentämiseksi. Suomen pitää myös seurata Norjan esimerkkiä kriminalisoimalla alipalkkaus sekä lisätä työsuojeluviranomaisten resursseja ja toimivaltuuksia.

EU:ssa tullaan tänä syksynä käsittelemään edellä mainittujen julkisten hankintojen sekä alihankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisen lisäksi muun muassa EU:n työviranomaisen vahvistamista sekä digitaalisia työkaluja liikkuvuuden helpottamiseksi. Kaikilla näillä on erittäin suuri merkitys työvoiman hyväksikäytön kitkemiseksi Euroopassa.

Siksi Suomen kannattaisi tehdä ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisystä yksi EU-politiikan kärkiteema. 

Työmarkkinarikollisuus on saatava kuriin.