Palkan kertominen on edelleen harvinaisuus – nämä alat erottuvat joukosta

Duunitorilla julkaistiin tammi–heinäkuussa 2026 yhteensä noin 185 000 työpaikkailmoitusta, joista vain vajaassa 13 000 ilmoituksessa eli 7 prosentissa kerrottiin palkka tai palkkahaitari. Osuus on polkenut pitkään paikoillaan eikä ole kasvanut vuosiin.

”Palkka-avoimuus on ollut pitkään nouseva puheenaihe, mutta käytännössä toteutus on rekrytoinnissakin vielä lapsenkengissä. Puhe ei ole muuttunut teoiksi”, kuvaa Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen.

”Tässä tilanteessa edelläkävijöillä on mahdollisuus erottua edukseen, sillä valtaosa osaajista haluaa lukea palkasta työpaikkailmoituksesta – euroina, ei korulausein.”

Näillä aloilla on yleisintä kertoa palkka

Näiden toimialojen työpaikkailmoituksissa oli useimmin palkka mukana tammi–heinäkuussa Duunitorilla (prosentti kertoo palkan sisältävien ilmoitusten osuuden kaikista):

1. Lakiala: 27 %

2. Markkinointi, mainonta, media ja viestintä: 16 %

3. Henkilöstöala: 14 %

4. Hallinto ja yleiset toimistotyöt: 14 %

5. Myynti- ja kaupan ala: 12 %

6. Asiantuntijatyöt ja konsultointi: 12 %

7. Sosiaali- ja hoiva-ala: 11 %

8. Taloushallinto ja pankkiala: 11 %

9. Tieto- ja tietoliikennetekniikka: 11 %

10. Kirkollinen ja hengellinen ala: 8 %

Näiden alojen ilmoituksissa oli harvimmin palkkatieto:

1. Siivous, puhtaanapito ja jätehuolto: 1 %

2. Turvallisuusala: 1 %

3. Käsityöalat: 2 %

4. Rakennusala: 3 %

5. Teollisuus ja teknologia: 3 %

6. Maa-, metsä- ja kalatalous: 3 %

7. Ravintola- ja matkailuala: 3 %

8. Asennus, huolto ja kunnossapito: 4 %

9. Kuljetus, logistiikka ja liikenne:  5 %

10. Terveydenhuolto: 6 %

Listauksiin on otettu mukaan alat, joilla julkaistiin tarkastelujaksolla vähintään 500 ilmoitusta.

”On mielenkiintoista, että palkan kertominen on näin harvinaista rakennusalalla ja teollisuudessa. Näillä aloilla julkaistaan valtavasti avoimia työpaikkoja ja on suurinta kasvua tällä hetkellä. Palkka-avoimuus voisi auttaa tavoittamaan parhaat tekijät, joista muutkin kilpailevat”, Salonen sanoo.

• Duunitorin tuoreen työnhakututkimuksen mukaan työpaikkailmoituksen palkkatieto on keskimääräistä merkittävämpi asia rakennusalan osaajille. Heistä 61 prosenttia pitää palkkatietoa erittäin tärkeänä ja 26 prosenttia tärkeänä.

• Myös siivousalan ja terveydenhuollon osaajat peräänkuuluttavat palkkatietoa erityisen voimakkaasti. Molemmilla aloilla palkan kertominen on verrattain harvinaista.

• Palkkatiedon merkitystä painottavat myös markkinoinnin, median ja viestinnän osaajat, mutta palkan kertominen on alalla keskimääräistä yleisempää.

Millä aloilla ilmoitetaan korkeimmat palkat?

• Keskimääräinen ilmoitettu kuukausipalkka on korkein tieto- ja tietoliikennetekniikassa (4 270 euroa), teollisuudessa ja teknologiassa (4 035 euroa) sekä lakialalla (4 026 euroa).

• Myynnin ja kaupan alan keskimääräinen kuukausipalkka on vielä korkeampi (4 439 euroa), mutta alan ilmoitusten palkkahaitarit ovat provisiopalkkauksen vuoksi poikkeuksellisen laajoja.

• Matalimmat keskimääräiset kuukausipalkat ilmoitettiin ravintola- ja matkailualalla (2 776 euroa), kuljetuksessa, logistiikassa ja liikenteessä (2 799 euroa) sekä sosiaali- ja hoiva-alalla (3 064 euroa).

• Luvut koskevat uusia avoimia työpaikkoja, joissa on palkka mukana. Ne eivät siis kerro koko totuutta alan palkkatasosta.

Keskiarvot on laskettu aloilta, joilta julkaistiin tammi–heinäkuussa vähintään 100 palkan sisältävää työpaikkailmoitusta.

Osaajien kanta on selkeä: palkka ilmoituksiin

84 prosenttia Duunitorin työnhakututkimuksen vastaajista pitää tärkeänä, että palkka tai palkkahaitari on esitetty ilmoituksessa selkeästi. Yli puolet pitää sitä erittäin tärkeänä. Palkkatietoa tärkeämpää on hakijoille vain se, että työtehtävän edellytyksistä on kerrottu selkeästi.

Palkkatieto on vastaajille tärkeä iästä, sukupuolesta, koulutustasosta ja työelämän asemasta riippumatta. Tutkimuksen avoimissa vastauksissa näkyy, että palkkatiedon puuttuminen on myös yleinen syy jättää rekrytointiprosessi kesken.

”Hakijat ovat toivoneet palkkatietoja tutkimuksissamme ja kyselyissämme jo vuosia. Kun työnantaja vaikenee palkasta, se ohittaa yhden osaajille kriittisimmistä kysymyksistä”, Salonen sanoo.

Miksi kertoa palkka työpaikkailmoituksessa?

Aino Salonen listaa kuusi syytä kertoa palkasta avoimesti hakijoille:

1. Työnantajalla pitäisi olla tiedossa budjetti uudelle roolille. Jos ei ole, se kuulostaa ongelmalliselta.

2. Avoimuus säästää molempien osapuolien aikaa. Silloin hakijat eivät näe turhaan vaivaa eikä työnantajan aikaa mene hukkaan, jos ajatukset palkasta eivät kohtaa.

3. Palkka on ymmärrettävästi tärkeä kriteeri osaajille. Niin kuin liiketoimintakaan, työ ei ole hyväntekeväisyyttä.

4. Palkka viestii osaltaan tehtävän vaativuustasosta. Lisäksi osaaja haluaa tietysti tietää, onko palkka linjassa roolin vaativuuden kanssa.

5. Palkkatieto lisää tehtävän kiinnostavuutta ja auttaa tavoittamaan kysytyt osaajat. Kertomalla palkka on myös helpompi tavoittaa ne, jotka eivät etsi juuri nyt töitä.

6. Tieto palkasta voi rajata hakijajoukkoa fiksulla tavalla. Nykyään moniin tehtäviin on valtavasti hakijoita, mikä kuormittaa työnantajia. Siksi ilmoituksessa kannattaa antaa kaikki tarvittava tieto, jonka perusteella osaaja voi arvioida, sopiiko paikka hänelle.

Salonen haluaa myös murtaa myytin: Moni luulee, että palkkahaitari saa hakijat toivomaan palkkaa haitarin yläpäästä. Henkilöstöalan yrityksen HRS Advisorsin tuoreen analyysin mukaan näin ei ole. Heidän asiantuntija- ja johtotason rekrytoinneissaan neilu neljäsosa palkkatoiveista osui haitarin ylimpään kymmenykseen, mutta toiveet jakautuivat muuten melko tasaisesti haitarin eri kohtiin. Vain 4 prosenttia hakijoista asetti palkkatoiveensa yli palkkahaitarin.

”Kaikki hakijat eivät siis tavoittele ylintä mahdollista palkkaa. Suurin osa ymmärtää hyvin, että lopullinen palkka määräytyy oman osaamisen ja kokemuksen mukaan. Palkkahaitari antaa sille järkevän kehyksen, joka perustuu tehtävän vaativuuteen. Palkka-avoimuus ei poista palkkaneuvottelun tarvetta, mutta helpottaa sitä”, Salonen kommentoi.

Palkka-avoimuusdirektiivi kirittää työnantajia

• EU:n palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on edistää sukupuolten palkkatasa-arvoa sekä palkkauksen läpinäkyvyyttä.

• Direktiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023.

• Kansallisen täytäntöönpanon määräaika oli kesäkuussa 2026. Suomi on myöhässä.

• Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle heinäkuussa. Eduskuntakäsittely alkaa syksyllä.

• Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

• Muutosten tultua voimaan hakijalla on oikeus saada tieto tehtävän alkupalkasta tai palkkahaitarista ”riittävän ajoissa”. Tiedon voi antaa työpaikkailmoituksessa, ennen haastattelua tai muulla tavoin.

• Työnantaja ei saa kysyä hakijan aiempaa palkkaa.

”Vaikka palkka-avoimuusdirektiivi ei velvoita kertomaan palkkaa juuri työpaikkailmoituksessa, se ei tarkoita, etteikö niin kannattaisi tehdä. Työpaikkailmoitus on ylivoimaisesti kätevin ja työnantajalle hyödyllisin tapa kertoa palkasta”, Salonen sanoo.

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!

Lue myös työnantajien näkemyksiä palkka-avoimuudesta.

Duunitorin Työnhaku Suomessa -tutkimus toteutettiin 3.7.–12.8.2026 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa. Vastaajia oli yhteensä 3 007 eri puolilla Suomea. Aineisto kerättiin Duunitorin sivustolla ja Taloustutkimuksen verkkopaneelissa. Tulokset on painotettu valtakunnallisesti iän, sukupuolen ja alueen mukaan.