HSY lisää vesihuollon verkostosaneerauksia uudella toimintamallilla

Kolme vuotta kestävässä hankkeessaan HSY toteuttaa sujutuskohteiden suunnittelun yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa, jotta toteutuksen aikaisia häiriöitä voidaan vähentää ja menetelmät valita kohteisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Kumppanuusmallin toteutusmuotona käytetään tässä tapauksessa allianssia, jota arvioidaan urakan toteutuksen aikana ja tehdään selvitys sen toimivuudesta saneeraushankkeiden toteuttamisessa kaivamattomin menetelmin sekä konseptina laajemminkin. 

”Vesihuollon investointiohjelmassa vuosille 2027–2046 verkostosaneerauksiin on varattu noin 2,2 miljardia euroa. Tällä panostuksella voidaan saneerata noin 1 800 kilometriä vesihuoltoverkostoja 20 vuoden aikana. Tavoitteen toteuttamiseksi meidän pitää löytää sellaisia toimintamalleja, joilla voimme toteuttaa hankkeita vielä nykyistä tehokkaammin huomioiden samalla muut strategiset tavoitteemme”, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred.

Sujutuksessa kaivutöiden tarve vähenee

Sujutuksessa verkostoja saneerataan pääosin auki kaivamattomilla menetelmillä. Kaivamattomien menetelmien etuina ovat, että ne vähentävät työmaiden aiheuttamaa haittaa ympäristölle, liikenteelle ja alueen asukkaille verrattuna perinteiseen auki kaivamiseen. Kaivutöiden ja maa-ainesten kuljetusten määrä vähenee, työalueet ovat rajatumpia ja aktiivinen urakointiaika lyhenee. Myös hiilidioksidipäästöt pienenevät.

HSY:n hallitus hyväksyi maaliskuussa 2026 hankesuunnitelman verkostosaneerauksen sujutuspaketista vuosille 2027–2029. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 15 miljoonaa euroa. Kokouksessaan 28. elokuuta 2026 hallitus valitsi hankkeen urakoitsijoiksi korkeimmat kokonaispisteet saaneen Vision Infra Oy:n & Aarsleff Oy:n sekä toiseksi korkeimmat kokonaispisteet saaneen Sujutek Oy:n.

Vuoden 2027 kohteet sijoittuvat pääosin Vantaan Rajakylään ja Espoon Haukilahteen. Tulevien vuosien kohteita ei ole vielä päätetty, vaan ne tarkentuvat kohdekohtaisessa suunnittelussa. 

Verkostosaneerauksilla parannetaan vesihuollon toimintavarmuutta

Verkostosaneerauksia kohdennetaan ensisijaisesti putkiin sekä kaivoihin, joiden vikaantumisen todennäköisyys on korkea, ja joiden vikaantumisesta aiheutuisi merkittäviä seurauksia asiakkaille tai vesihuollon toimintavarmuudelle. Saneerauksilla ennustetaan saavutettavan lukuisia, toimintaan merkittävästi vaikuttavia hyötyjä:

• huonokuntoisen verkoston määrä tasaantuu
• korkean riskin verkostojen määrää vähentyy
• vesijohtovuotojen määrä laskee
• viemäreiden vuotavuus pienenee ja huleveden määrä vähenee jätevesiverkostossa
• saneerausvelan määrä saadaan hallintaan.
  
  

Infolaatikko kaivamattomista menetelmistä

Pitkäsujutus: vanhan putken sisään vedetään tai työnnetään uusi, yhtenäinen putki. Menetelmä sopii tilanteisiin, joissa saneerattavan putken kokoa voidaan jonkin verran pienentää.

Pakkosujutus: vanha putki rikotaan tai poistetaan uuden putken tieltä, ja tilalle asennetaan samankokoinen tai hieman suurempi putki. Menetelmää käytetään esimerkiksi silloin, kun putken kapasiteetti halutaan säilyttää tai sitä täytyy kasvattaa.

Suuntaporaus: uusi putkilinja asennetaan maan alle ohjatusti ilman koko kadun avaamista. Menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi teiden, ratojen tai muiden esteiden alituksissa.

Viemäreiden sukkasujutus: viemärin sisään asennetaan hartsilla kyllästetty sukka, joka kovetetaan vanhan putken sisäpintaan uudeksi kantavaksi rakenteeksi. Vanha viemäri jää paikalleen, mutta sen sisäpinta uusiutuu.