Koko suomalainen rengastusaineisto on nyt avoimesti saatavilla sähköisessä muodossa

Nykyisin rengastajat kirjaavat tietonsa suoraan selaimen kautta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen järjestelmiin, mutta vuosina 1913–1974 rengastustiedot olivat rengastajien täyttämillä paperilomakkeilla. Kaikkein vanhimmat merkinnät löytyvät kauniilla käsialalla kirjoitetuista kirjoista.  

Luomus on pitkään tehnyt työtä avoimen tieteen puolesta ja vanhojen rengastustietojen digitointiin on panostettu. Vapaaehtoisten tallentajien ansiosta työ on saatu tehtyä ja .Suomi on ensimmäinen rengastuksen suurmaa, joka on saanut historialliset rengastustietonsa kokonaan digitaaliseen muotoon. 

Tallennusurakkaan osallistui kymmeniä kokeneita rengastajia. Kun kaikki rengastustiedot oli tallennettu, alkoi urakan seuraava vaihe: tietojen tarkastaminen ja virheiden korjaaminen. 

– Tämä vaihe osoittautui työlääksi. Talletettuna oli 60 vuoden ajalta lähes kaksi miljoonaa vanhaa rengastusta, joiden joukossa oli erilaisia virheitä, kertovat rengastajat Heikki Lokki ja Seppo Niiranen, jotka veivät rengastukset tietokantaan nykyisten tarkkuusvaatimusten mukaisesti. 

Rengastustietojen hyödyntäminen tutkimuskäyttöön on nyt huomattavasti helpompaa, kun koko suomalainen rengastushistoria on digitoitu.  

– Jopa yli 100 vuoden takaisia rengastustietoja on nyt mahdollista verrata nykypäivään, jolloin voidaan päästä käsiksi esimerkiksi muutoksiin lintujen levinneisyydessä tai runsaudessa, kuvailee Leena Hintsanen Luomuksesta. 

Koko rengastusaineisto on karkeistettuna avoimesti selattavissa Lajitietokeskuksessa ja yhteenvetoja esimerkiksi lajeittain ja vuosittain tulospalvelusivustolla. 

Talitiainen ylivoimainen ykkönen 

Suomessa on rengastettu kaikkiaan 363 eri lintulajia. Eniten rengastuksia on tehty talitiaisille, joita on merkitty yli 1,3 miljoonaa yksilöä. Reilun sadan vuoden aikana rengastustyötä on tehnyt noin 3 000 eri henkilöä. 

Rengastushistoriaan mahtuu myös erikoisia nimiä. Kirjailija Frans Emil Sillanpään nimiin on kirjattu neljä rengastettua keltavästäräkkiä ja seitsemän kottaraista. Linnut rengastettiin Hämeenkyrössä kesäkuussa 1932. 

Kauas lentäneet ja pitkään eläneet 

Vanhimmaksi elänyt Suomessa rengastettu lintu on merikihu, joka rengastettiin poikasena Merikarvialla vuonna 1987. Sama lintu tavattiin pesivänä samalla merialueella lähes 36 vuotta myöhemmin. 

Pisimmän matkan rengastetuista linnuista on lentänyt lajilleen määrittämätön kala- tai lapintiira. Pienenä poikasena tiirojen lajintunnistus voi olla vaikeaa. Vuonna 1961 poikasena Loviisan saaristossa rengastettu lintu löydettiin 11 vuotta myöhemmin kuolleena Kaakkois-Australiasta, 15 727 kilometrin päässä rengastuspaikaltaan. 

Ilmoita löytösi tai havaintosi 

Voit ilmoittaa Rengastustoimistolle tiedot löytämästäsi tai havaitsemastasi rengastetusta linnusta (sekä Suomessa että ulkomailla rengastetuista) tällä lomakkeella.

Vapaaehtoisten työ tuottaa tärkeää seurantatietoa

Lintujen rengastusta tekevät Suomessa pääasiassa vapaaehtoiset harrastajat. Noin 700 rengastajaa merkitsee vuosittain yhteensä 250 000–300 000 lintua. 

Rengastajan ura vaatii pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta.  Monelle rengastajalle lintuharrastus ja erityisesti rengastus on elämäntapa. Nykyisin uusista rengastajista noin puolet on naisia, mikä on nostanut naisten osuuden kaikista rengastajista noin 20 prosenttiin.  

Rengastus tuottaa pitkäaikaista tietoa lintukantojen kehityksestä. Esimerkiksi petolintukantojen seurannassa pesiä tarkastavat rengastajat ovat avainasemassa. Rengastus on kustannustehokas tapa kerätä tietoa lintujen muuttoreiteistä, muuttonopeudesta, talvehtimisalueista ja muutonaikaisista levähdyspaikoista sekä perusbiologiasta, kuten eliniästä, pesäpaikkauskollisuudesta ja poikastuotosta. 

Rengastuksen ohella satelliittipaikannuksella voidaan tutkia yksilöiden liikkeitä, mutta seurantamuotona satelliittipaikannus on kallista. Lisäksi lähettimet eivät sovellu kaikille lintulajeille.