Takaisinmaksuajaltaan pidempien asuntolainojen määrä kasvanut
28.8.2026 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Heinäkuussa 2026 uusien asuntolainojen (ml. sijoitusasuntolainat) keskimääräinen takaisinmaksuaika (lähes 25 vuotta) oli pidempi kuin koskaan aikaisemmin tilastohistoriassa1. Heinäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 6 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Kesäkuun 2026 alussa asuntolainojen enimmäistakaisinmaksuaikaa pidennettiin 30 vuodesta2 40 vuoteen3. Muutos näkyy kesä- ja heinäkuun 2026 asuntolainaluvuissa: takaisinmaksuajaltaan pidempien asuntolainojen määrä kasvoi. Heinäkuussa asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 1 vuoden ja 3 kuukautta pidempi kuin toukokuussa 2026, ja vuoden 2026 alusta lähtien keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt yli 2 vuodella.
Heinäkuussa 2026 uusien omistusasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika ylitti 25 vuotta ja oli 25 vuotta ja 3 kuukautta, kun se kaksi kuukautta aikaisemmin toukokuussa oli 23 vuotta ja 10 kuukautta. Heinäkuussa omistusasuntolainoista yli 16 % oli takaisinmaksuajaltaan yli 30 vuotta, kun toukokuussa niiden osuus oli 6 %. Heinäkuussa omistusasuntolainojen yleisin (30 % lainoista) takaisinmaksuaika oli 24–25 vuotta ja toiseksi yleisin (18 % lainoista) 29–30 vuotta.
Sijoitusasuntolainojen takaisinmaksuajat ovat keskimäärin lyhyempiä kuin omistusasuntolainojen. Niidenkin keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt vuoden 2026 alusta 1 vuoden ja 4 kuukautta ja ylitti 21 vuotta heinäkuussa 2026.
Heinäkuussa 2026 uusia asuntolainoja nostettiin 1,2 mrd. euron edestä, mikä on 6 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja 15 % vähemmän kuin keskimäärin heinäkuussa4. Uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin 1 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja omistusasuntolainoja 6 % vähemmän. Heinäkuussa 2026 uusien asuntolainanostojen keskikorko oli 3,28 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 2,74 %.
Lainat
Asuntolainakanta oli heinäkuun 2026 lopussa 105,4 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos −0,2 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,2 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli heinäkuun lopussa kulutusluottoja 17,4 mrd. euroa ja muita lainoja 17,8 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja5 heinäkuussa 5,1 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 790 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski kesäkuusta ja oli 3,45 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli heinäkuun lopussa 113,2 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,8 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli heinäkuun 2026 lopussa 118,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,87 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 71,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 17,2 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat heinäkuussa 1,5 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa 2,57 %.
Lisätietoa antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.9.2026 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.
---
1 Takaisinmaksuaika laskettu vastaavalla tavalla vuoden 2010 kesäkuusta lähtien.
2 Uusien asuntolainasopimusten enimmäistakaisinmaksuaika oli rajattu 30 vuoteen heinäkuusta 2023 alkaen. Luotonantaja sai kuitenkin poiketa enimmäistakaisinmaksuajasta 10 prosentin osuudella asuntolainojen luotonannon kokonaismäärästä kullakin vuosineljännesjaksolla.
3 Uusien asuntolainasopimusten enimmäistakaisinmaksuaika on rajattu 40 vuoteen kesäkuusta 2026 alkaen. Luotonantaja ei saa käyttää asuntolainasopimuksessa ehtoja, joiden perusteella lainan takaisinmaksuaika lainanmyöntöhetkellä muodostuu pidemmäksi kuin 40 vuotta lainan nostamispäivästä lukien. Luotonantaja saa kuitenkin poiketa enimmäistakaisinmaksuajasta 10 prosentin osuudella asuntolainojen luotonannon kokonaismäärästä kullakin vuosineljännesjaksolla.
4 Vuosina 2011–2025 heinäkuussa.
5 Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s årsmöten13.10.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) och Världsbankens gemensamma årsmöte i Bangkok den 16 oktober 2026. Chefdirektör Rehn företräder Finland i valutafondens styrelse.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n vuosikokouksiin13.10.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin yhteiseen vuosikokoukseen Bangkokissa 16.10.2026. Pääjohtaja Rehn edustaa Suomea valuuttarahaston hallintoneuvostossa.
Governor of the Bank of Finland to attend IMF Annual Meetings13.10.2026 13:00:00 EEST | Press release
Governor of the Bank of Finland Olli Rehn will attend the joint Annual Meeting of the International Monetary Fund (IMF) and World Bank Group (WBG) in Bangkok on 16 October 2026. Governor Rehn represents Finland on the IMF Board of Governors.
Ekonomin i euroområdet håller ut, men en utdragen konflikt i Mellanöstern kan få långtgående konsekvenser6.10.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Krisen i Mellanöstern bromsar upp den globala ekonomiska tillväxten och skapar osäkerhet om den framtida inflationsutvecklingen. Europeiska centralbankens råd har i år höjt styrräntorna två gånger. Räntehöjningarna har föranletts av inflationsutsikterna och de relaterade riskerna.
Euroalueen talous pitää pintansa, mutta Lähi-idän konfliktin pitkittymisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia6.10.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Lähi-idän kriisi hidastaa maailmantalouden kasvua ja luo epävarmuutta tulevasta inflaatiokehityksestä. Euroopan keskuspankin neuvosto on nostanut ohjauskorkoja tänä vuonna kahdesti. Tehtyjä nostoja ovat puoltaneet inflaationäkymät ja niihin liittyvät riskit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme