Budjettiriihen päätökset nakertaisivat luottamusta terveydenhuoltoon

Orpon hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä 1.–2. syyskuuta. Hallitus on korottamassa terveydenhuollon asiakasmaksuja: terveyskeskusmaksua nostetaan 20 prosentilla ja erikoissairaanhoitoon luodaan korotusten lisäksi uusia lisämaksuja keskelle hoitopolkua. Lääkäriliitto vastustaa korotuksia ja uusia maksuja.

Hoitopäätösten tulee perustua lääketieteellisen hoidon tarpeeseen, ei potilaan pankkitilin saldoon. Maksut lisäävät hoidon viivästymistä, vähentävät perus- ja ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä sekä kasvattavat terveyseroja, Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Niina Koivuviita kertoo.

Useimmissa eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa perusterveydenhuollon lääkärikäynti on ilmainen tai lähes ilmainen. Samaan aikaan suomalaisten kokema tyydyttymätön hoidontarve on EU:n toiseksi korkein heti Kreikan jälkeen. Hoitoa saa siis vähemmän, mutta se maksaa enemmän.

Tämä syö luottamusta paitsi julkiseen terveydenhuoltoon myös koko suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Päättäjien on syytä muistaa, että kokonaisturvallisuus ei synny vain aseista ja varmuusvarastoista, vaan myös terveestä ja hyvinvoivasta väestöstä.

Lääkärien koulutuksesta ei voi enää leikata

Valtiovarainministeriö esittää budjettiriihen pohjaesityksessään, että lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen valtion korvauksista leikataan ensi vuonna 12 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle korvauksiin kohdistui yli 15 miljoonan euron leikkaus. Koulutuskorvauksen taso on muutoinkin laskenut kuluvalla vuosituhannella, kun lääkäri- ja hammaslääkärikoulutusten sisäänottomääriä on lisätty ilman, että koulutuksen rahoitusta on nostettu samassa suhteessa.

Lääkäriksi ei opiskella pelkästään luennoilla. Koulutuskorvauksella mahdollistetaan käytännön oppiminen terveydenhuollon yksiköissä perus- ja erikoistumiskoulutuksen aikana. Riittämätön kliininen opetus vähentää tulevien kollegojen tuottavuutta ja lisää hoitopäätöksiin liittyviä riskejä, Koivuviita sanoo.

Julkinen terveydenhuolto ei pysty ottamaan järjestöjen tehtäviä

Lääkäriliitto on huolissaan myös STEA-avustuksiin kohdistuvien leikkausten vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Julkinen terveydenhuolto ei voi korvata potilasjärjestöjen tarjoamaa vertaistukea ja neuvontaa, jotka tukevat esimerkiksi hoitoon sitoutumista ja omahoitoa. Hyvinvointialueiden työtaakkaa ei tule kasvattaa entisestään.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat merkittäviä toimijoita kansanterveyden edistämisessä. Leikkauksen suuruusluokka ja julkisuudessa olleet tiedot sen kohdentumisesta herättävät huolen siitä, että tämä työpanos menetetään jatkossa kokonaan, Koivuviita kommentoi.