Suomi lopettaa UNRWA:n rahoituksen kesken humanitaarisen kriisin — ainoa esitetty peruste on kritiikki, jolle YK:n kansainvälinen tuomioistuin ei löytänyt näyttöä

Päätös tehdään tilanteessa, jossa Gazan humanitaarinen kriisi jatkuu kriittisenä. Lokakuussa 2025 alkaneesta tulitauosta huolimatta yli 1 250 ihmistä on tapettu Gazassa sen jälkeisenä aikana. IPC:n arvion mukaan 1,2 miljoonaa ihmistä — 59 prosenttia väestöstä — elää vakavassa ruokapulassa ja 1,9 miljoonaa ihmistä 2,1 miljoonasta on joutunut jättämään kotinsa. Yhdeksän kymmenestä kotitaloudesta on vaikeuksia saada puhdasta vettä. 

”Hallitus lopettaa rahoituksen järjestöltä, jonka YK:n kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) totesi viime lokakuussa korvaamattomaksi Gazan humanitaarisen katastrofin keskellä kertomatta kuitenkaan, mihin omaan arvioon päätös perustuu. Tämä ei vaikuta tutkittuun tietoon perustuvalta kehityspoliittiselta linjaukselta, vaan harkitsemattomalta poliittiselta eleeltä – hinnan maksavat Gazan siviilit”, sanoo Fingon toiminnanjohtaja Linda Konate. 

Päätöksellä Suomi seuraa Ruotsia, joka on ilmoittanut lopettavansa UNRWA:n rahoituksen kokonaan. Muut Pohjoismaat kulkevat vastakkaiseen suuntaan: Norja solmi tammikuussa 2026 uuden kaksivuotisen sopimuksen ja Tanska aikaisti maksujaan järjestön kassakriisin vuoksi. 

Suomi on jo kerran aiemmin esittänyt saman perustelun rahoituksen keskeyttämiselle. Tammikuussa 2024 Suomi keskeytti UNRWA-tukensa samojen Hamas-epäilyjen vuoksi, mutta palautti rahoituksen maaliskuussa 2024. Ministeri Tavio totesi silloin, että UNRWA:n riskienhallinnan parannukset antavat ”riittävät takeet riskienhallinnan näkökulmasta”, ja Suomi korvamerkitsi 10 prosenttia tuestaan juuri väärinkäytösten ehkäisyyn ja valvontaan. 

”Ministeri Tavio ratkaisi tämän saman kysymyksen jo maaliskuussa 2024: hän jatkoi tukea ja kohdensi puoli miljoonaa euroa väärinkäytösten valvontaan. Nyt sama kysymys kelpaa perusteeksi lopettaa rahoitus — vaikka YK:n kansainvälinen tuomioistuin on sittemmin todennut, ettei väitteille löytynyt näyttöä. Mihin omaan arvioon hallitus päätöksensä perustaa, jos sellainen on tehty?”, toteaa Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita. 

Taustaa toimittajille 

ICJ:n neuvoa-antava kanta 2025 

YK:n kansainvälinen tuomioistuin antoi vuoden 2025 lokakuussa neuvoa-antavan lausunnon Israelin velvoitteista suhteessa YK:n toimintaan miehitetyllä palestiinalaisalueella. Tuomioistuin totesi, ettei Israel ollut näyttänyt toteen väitteitään siitä, että merkittävä osa UNRWA:n työntekijöistä olisi Hamasin tai muiden terroristijärjestöjen jäseniä. 

Tuomioistuimen lausunto ei rajoittunut yksittäisiä työntekijöitä koskeviin syytöksiin, vaan arvioi UNRWA:ta järjestönä. Sen mukaan ei ollut näyttöä siitä, että UNRWA olisi kokonaisuutena rikkonut puolueettomuusperiaatetta, eikä näyttöä siitä, että järjestö olisi avun jakelussa syrjinyt ihmisiä. Tuomioistuin totesi myös, ettei UNRWA:n kapasiteettia ole mahdollista korvata millään muulla toimijalla Gazassa. 

Mikä UNRWA on? 

YK:n yleiskokous kuvasi UNRWA:ta joulukuussa 2025 hyväksymässään päätöslauselmassa ”kaiken humanitaarisen avun ja palestiinalaispakolaisten peruspalvelujen selkärangaksi Gazassa” ja jatkoi samalla järjestön mandaattia vuoteen 2029. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta. 

UNRWA ei ole tavanomainen avustusjärjestö vaan yleiskokouksen mandaatilla toimiva peruspalvelujen tuottaja. Pääsihteerin teettämän strategisen arvioinnin mukaan se on YK-järjestelmässä ainutlaatuinen: se hoitaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat valtiolle, ja sen palvelujen mittakaava vastaa joidenkin valtioiden järjestelmiä. UNRWA ylläpitää kouluja, perusterveydenhuoltoa ja pakolaisrekisteriä lähes kuudelle miljoonalle rekisteröidylle palestiinalaispakolaiselle Gazassa, Länsirannalla, Jordaniassa, Libanonissa ja Syyriassa. 

Järjestö perustettiin vuonna 1949 väliaikaiseksi kunnes pakolaiskysymykseen löytyy ratkaisu. Ratkaisua ei ole löytynyt, ja siksi mandaattia yhä jatketaan. Rahoituksen lopettaminen ennen poliittista ratkaisua kääntää asetelman päälaelleen: se purkaa palvelut ratkaisematta syytä, jonka vuoksi järjestö on olemassa. 

Lisätietoja 

Toiminnanjohtaja Linda Konate | 050 317 6695 | linda.konate@fingo.fi  

Kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita | 050 317 6708 | johannes.hautaviita@fingo.fi