Rosebudin uusia klassikoita elokuussa 2026

Frans Emil Sillanpään Rakas isänmaani – kosketuksia raskaitten vuosien varrelta ilmestyi vuonna 1919, sisällissodan ja sen jälkeisen katkeruuden varjossa. Nobelistikirjailija tarkastelee suomalaisten elämänkohtaloita vasta itsenäistyneessä ja polarisoituneessa tasavallassa. Hän etsii traagisten tapahtumien keskellä sellaista inhimillisyyttä, joka yhdistää ihmisiä ja kansakuntaa.

Sillanpää kietoo yhteen muistoja, luonnon kauneutta ja aitoa isänmaanrakkautta, ja tuloksena on henkilökohtainen kuvaus Suomesta rauhan ja sodan vuosikymmeninä. Sillanpää ei kirjoita voitonriemuisesti eikä poliittisen kiihkon vallassa; hän kääntää katseensa ihmiseen, luontoon, kärsimyksiin ja iloihin. Teksteissä kuuluu syvä huoli siitä, millaiseksi itsenäinen Suomi on kehkeytymässä.

F. E. Sillanpää (1888–1964) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvat Elämä ja aurinko (1916), Hurskas kurjuus (1919), Nuorena nukkunut (1931) ja Ihmiset suviyössä (1934). Myöhemmin hän nousi koko kansan suosioon lämminsydämisenä Taatana, jonka radioidut joulusaarnat (1945–1963) muodostuivat suomalaiseksi traditioksi.

Kun kaksi maailmaa ovat erillään, ne kohtaavat kuin pimeys ja valo – vain hämärän hetkellä. Virginia Woolfin toinen romaani, hienovaraisen ironinen Yö ja päivä on pinnaltaan eheä tarina arkisista salongeista ja mielten salaisista huoneista, joiden välillä tapakoodien ikeessä elävien ihmisten on vaikea liikkua. Edwardiaanisen ajan elävä eepos kertoo samaan aikaan ihmisistä ja yhteiskunnasta, yksilön tunteista ja parlamenttipolitiikasta, taiteesta ja totuudesta – yöstä ja päivästä.

Uusi, tarkistettu Ville-Juhani Sutisen suomennos.

Virginia Woolfia (1882–1941) pidetään yhtenä kaunokirjallisen modernismin keskeisimmistä edustajista. Hän kuuluu 1900-luvun kirjallisuuden suuriin klassikoihin ja feministisen ajattelun edelläkävijöihin.

Prinsessa ja luolahiisi (1871) on klassinen saturomaani. Kahdeksanvuotias prinsessa Irene asuu yksinäisessä linnassa vuoren juurella. Tarinan ääripäissä on mystinen isoisoäiti, viisas, iätön nainen, jonka näkevät vain harvat, ja vuoren uumenissa elävä luolahiisien kansa, joka punoo synkeitä suunnitelmia ihmisten varalle. Mukana on myös peloton kaivostyöläispoika Curdie. Monenmoisia vaaroja vaanii maanalaisissa tunneleissa, ja tapahtumien edetessä selviää, mistä kaikesta rohkeus muodostuu.

Tämä teos innoitti aikoinaan C. S. Lewisiä ja J. R. R. Tolkienia, ja G. K. Chesterton sanoi sen muuttaneen hänen koko elämänsä.

George MacDonald (1824–1905) oli skotlantilainen kirjailija, jota myös Lewis Carroll piti mentorinaan ja opettajanaan. Tolkien ihaili hänen "taianomaisuuden tajuaan". MacDonaldia pidetäänkin modernin fantasiakirjallisuuden isänä.