Tutkimus: Tekoäly on arkipäiväistynyt korkeakouluopinnoissa – käyttöehdot jäävät monelta lukematta

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan tekoäly on vakiinnuttanut asemansa osana korkeakouluopiskelijoiden arkea. Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi ChatGPT:tä on käyttänyt 75 prosenttia, Microsoft Copilotia 39 prosenttia ja Google Geminiä 10 prosenttia opiskelijoista. Vain 16 prosenttia vastaajista kertoo, ettei ole käyttänyt tekoälytyökaluja lainkaan.

Tekoälyä opintoihinsa käyttävistä opiskelijoista yli puolet hyödyntää sitä vähintään viikoittain ja viidennes päivittäin. Eniten tekoälyä hyödyntävät tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opiskelijat sekä kaupan alan, hallinnon ja oikeustieteiden opiskelijat.

Yleisimmin tekoälyä käytetään tiedon hakemiseen, opiskelutehtäviin liittyvään ideointiin, kurssikirjojen ja artikkeleiden tiivistämiseen sekä omien tekstien oikolukemiseen tai tarkistamiseen.

Tieteelliset artikkelit ja oppikirjat päätyvät tekoälyyn

Tutkimus osoittaa, että tekoälyyn syötetään aineistoja, jotka ovat tekijänoikeudella suojattuja. Lähes puolet vastaajista sanoo syöttäneensä tekoälytyökaluun toisten tekemiä tekstejä, nuotteja, kuvia tai videoita opiskeluaan varten.

Tekijänoikeudellisesti teoksen tai sen osan lisääminen tekoälykehotteeseen on kopiointia, johon yleensä tarvitaan teoksen tekijöiden ja kustantajien lupa. Tekoälytyökalujen käyttöehdoissa siirretään käyttäjälle vastuu siitä, että hänellä on tarvittavat oikeudet syöttää sisällöt palveluun. Käyttäjän vastuulla on myös se, että tekoälytyökalu saa käyttöehdoissa määritellyt oikeudet sille syötettyyn sisältöön.  

Muiden tekemiä sisältöjä tekoälyyn ladanneista vain 15 prosenttia kertoo tutustuneensa käytettyjen palvelujen käyttöehtoihin. Osittain ehtoihin on tutustunut 40 prosenttia.

”Tekoälyn käyttö opiskelussa on jo arkipäiväistä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että opiskelijat eivät välttämättä tiedä, mitä aineistojen syöttäminen tekoälypalveluihin tarkoittaa tekijänoikeuksien tai palvelujen käyttöehtojen näkökulmasta. Teknologian käytön rinnalla tarvitaan myös ymmärrystä tekijänoikeuksista”, sanoo Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela.

Sisältöjä tekoälyyn ladanneista opiskelijoista 64 prosenttia on syöttänyt palveluihin tieteellisiä artikkeleita, 43 prosenttia oppi- tai tietokirjoja ja 30 prosenttia tutkimusraportteja tai opinnäytetöitä. Myös kuvia ja lehtiartikkeleita käytetään yleisesti tekoälypalveluissa.

Nuoremmat opiskelijat syöttävät tekoälylle vanhempia ikäryhmiä useammin kokonaisen kurssikirjan tai sen osan. 17–24-vuotiaista opiskelijoista 51 prosenttia kertoo tehneensä näin, kun 25–30-vuotiailla vastaava luku on 37 prosenttia ja 31–58-vuotiailla 34 prosenttia.  

Kopiraittilan korkeakoulusta tekijänoikeusosaamista

Kopioston tuottaman Kopiraittilan korkeakoulu -verkkomateriaalin avulla opiskelijat voivat oppia tekijänoikeuden peruskäsitteitä sekä sitä, miten toisten tekemiä teoksia voi hyödyntää. Itseopiskelumateriaali on suunniteltu tekijänoikeustaitojen oppimiseen korkeakouluopintojen alkuvaiheessa.

Materiaalissa on paljon opiskeluun ja opintotehtäviin liittyvää hyödyllistä tekijänoikeustietoa sekä käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa opiskelijat kohtaavat tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä.

"Toivoakseni tekijänoikeus ei näyttäydy opiskelijalle vain sääntöjen kokoelmana, vaan taitona toimia vastuullisesti ja hyödyntää erilaisia aineistoja oikein. Kopiraittilan materiaali auttaa rakentamaan tätä osaamista opintojen alusta lähtien”, Salmela sanoo.

Kopioston toimeksiannosta toteutettuun tutkimukseen vastasi 1 189 ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa eri puolilta Suomea. Vastaajista 557 oli ammattikorkeakouluopiskelijoita ja 634 korkeakouluopiskelijoita. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus maaliskuussa 2026.