Suomessa rahoitetaan jihadismia – tuomioita ei ole, vaikka sääntely on kattavaa

– Tutkimuksessa haastatellut viranomaiset ja yksityisen sektorin toimijat olivat yksimielisiä siitä, että jihadismia kyllä rahoitetaan Suomessa, mutta rikosoikeudellinen vastuu laahaa perässä. Tehokas terrorismintorjunta ei voi päättyä pykäliin, vaan myös käytännön torjuntatoimien on oltava tehokkaita, sanoo aihetta tutkinut väitöskirjatutkija Lotta Järvinen.

Järvisen oikeustieteellinen väitöskirja ”Priceless Networks? Jihadist Financing and Global Governance of Crime” tarkastelee jihadistisen terrorismin rahoitusta sekä sitä, miten kansainväliset normit ja yhteistyöverkostojen ylläpitäminen heijastuvat suomalaiseen rikosoikeuteen ja viranomaistoimintaan. Tutkimus on ensimmäinen Suomessa tehty kokonaisvaltainen tutkimus, jossa yhdistetään oikeudellinen analyysi, empiirinen aineisto ja kansainvälinen näkökulma jihadistisen terrorismin rahoitukseen.

Tutkimus sai alkunsa työelämän pulmasta

Tutkimuksen taustalla on käytännön työelämässä herännyt kysymys: mitä voidaan päätellä siitä, ettei Suomessa ole annettu yhtään lainvoimaista tuomiota terrorismin rahoittamisesta? Kertooko tämä siitä, ettei ilmiötä esiinny, vai selittyykö tilanne muilla tekijöillä?

– Työskentelin kymmenisen vuotta sitten pankissa, ja meillä oli kova tahtotila identifioida terrorismin rahoittamiseen liittyvää toimintaa. En kuitenkaan itse ymmärtänyt tarpeeksi yksityiskohtaisesti, mitä se Suomen kontekstissa tarkoittaa, joten aiheen tutkiminen vei mukanaan ja idea väitöskirjasta syntyi, Järvinen kertoo.

Väitöskirja tarkastelee ilmiötä erityisesti jihadistisen toiminnan näkökulmasta. Tutkimus käsittelee kolmen artikkelin ja yhteenvedon kautta jihadististen järjestöjen rahoituskeinojen kehitystä maailmanlaajuisesti, Suomessa havaittuja rahoitusmuotoja sekä al-Qaidan rahoitusmenetelmiä Yhdysvalloissa.

Esitutkintakynnys terrorismirikoksissa on korkea

Tutkimuksen mukaan Suomi on toimeenpannut sekä kansainväliset oikeudellisesti sitovat velvoitteet että kansainväliset suositukset terrorismin rahoituksen torjumiseksi asianmukaisesti. Sääntelyn toimeenpano ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että terrorismin rahoittamisesta seuraisi käytännössä rikosoikeudellinen vastuu.

– Tilanne on suuressa ristiriidassa siihen, miten paljon yksityisen sektorin toimijoilta edellytetään toimia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi, Järvinen pohtii.

Järvisen mukaan lainvoimaisten tuomioiden puuttumiseen ovat vaikuttaneet useat tekijät. Keskeisiä syitä ovat korkea esitutkintakynnys sekä terrorismirikosten tutkintaan liittyvät poikkeuksellisen haastavat toimintaympäristöt.

Esitutkintakynnyksen madaltamiseksi ja sitä kautta rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi väitöskirjassa ehdotetaan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön sekä tiedonvaihdon tehostamista. Lisäksi pitäisi panostaa poliisin ja syyttäjälaitoksen henkilöstön riittävään koulutukseen ja varmistaa, että terrorististen rikosten torjuntaan on mahdollista erikoistua.

Jihadistinen terrorismi ei ole kadonnut

Tutkimus herättelee päättäjiä, viranomaisia ja kansalaisia jihadismin torjumisen nykytilaan. Vaikka huomio eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä on kohdistunut pääasiassa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja Israelin ja Palestiinan tilanteeseen, jihadistinen terrorismi ei ole kadonnut. Kansainväliset terroristijärjestöt ovat edelleen toimintakykyisiä, ja niiden kyky hankkia ja siirtää rahoitusta on keskeinen edellytys toiminnan jatkumiselle.

Vaikka Suomessa ei ole vielä annettu lainvoimaisia tuomioita terrorismin rahoittamisesta on viitteitä siitä, että tilanne on muuttumassa. Kesäkuussa Suomessa astui voimaan rikoslain terrorismisääntelyn kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on selkeyttää lainsäädäntöä, laajentaa terrorismirikosten rangaistavuuden alaa ja koventaa rangaistuksia. Järvisen mukaan tulevina vuosina on erittäin tärkeää seurata, saavutetaanko lakimuutoksilla tavoiteltuja vaikutuksia.

– Nykytila ja tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta, sillä tutkimuksen jälkeen on tullut voimaan rikoslain uudistus, ja esitutkintaan on jo viime vuosien aikana saatu useita terroristiseen tukitoimintaan liittyviä tapauksia. Tästä esimerkkinä toimii se, että keskusrikospoliisi ilmoitti 12.8. saaneensa päätökseen terrorismin rahoittamista koskevan tutkintakokonaisuuden, joka on siirtynyt syyteharkintaan.

Lisätietoja väitöstilaisuudesta

OTM, VT Lotta Järvinen väittelee 12.9.2026 kello 10 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "PRICELESS NETWORKS? - Jihadist financing and global governance of crime". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, juhlasali, Fabianinkatu 26.

Vastaväittäjänä on professori Ester Herlin-Karnell, University of Gothenburg, ja kustoksena on professori Sakari Melander.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa Heldassa.