Katri Kulmuni: Islannin torjunta otettava EU:ssa vakavasti

Viime viikonloppuna Islannissa pidetyssä kansanäänestyksessä äänestäjien enemmistö vastusti neuvottelujen avaamista Islannin EU-jäsenyydestä. Kulmunin mukaan Islannin päätöksen seurauksena EU:ssa tulisi kyetä vakavaan itsekritiikkiin.

– Ihmettelen miten vähän keskustelua asia vaikuttaa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa herättävän. Monissa piireissä, joita voi kutsua myös EU-eliitiksi, Islannin paluuta jäsenyysneuvotteluihin pidettiin lähes varmana. Vaikka äänestystulos oli niukka, oli se kuitenkin selkeä. Myös suurin osa Islannin puolueista vastusti neuvotteluihin lähtemistä.

– Islannin kansan päätöstä on tietysti kunnioitettava. Meille suomalaisille olisi voinut kyllä olla hyvä, että EU:n sisällä olisi enemmän pohjoismaita puolustamassa yhteisiä intressejä, samoin kuin Britannia oli monessa asiassa EU:ssa Suomelle hyvä kumppani.

– Euroopan Unionilla on nyt todella peiliin katsomisen paikka. Eikä sitä tehty Brexitin jälkeenkään. Ratkaisu ei voi olla vain jäsenyyttä vastaan äänestäneiden ihmisten arvostelu ja syiden etsiminen populismista. Vaikka Britannialle EU:sta eroaminen on aiheuttanut monenlaisia vaikeuksia, ei maa ole palaamassa unioniin. Islannin EU-jäsenyysneuvottelut päättyivät 2010-luvulla ja kansanäänestyksen tuloksena Islanti ei ole edelleenkään tulossa takaisin neuvottelupöytään. Britannia ja Islanti ovat länsieurooppalaisia maita, joilla on pitkät länsimaisen oikeusvaltion ja ihmisarvokäsityksen perinteet. Kukaan ei voi väittää, etteivätkö ne jakaisi eurooppalaisia perusarvoja.

– Toivon EU:n komissiolta ja parlamentilta vakavaa analyysiä Islannin kansanäänestyksen syistä ja seurauksista.