Vihreiden Holopainen: Hallituksen ei pidä laajentaa rikostiedustelua kansalaisoikeuksien kustannuksella

– On erittäin vakavaa, että poliisin oma laillisuusvalvonta joutuu toteamaan, etteivät näin voimakkaiden salaisten valvontakeinojen perusteet käy hakemuksista riittävän selvästi ilmi. On kyseenalaista, että hallitus haluaa antaa poliisille uusia ja nykyistä laajempia tiedusteluvaltuuksia, kun nykyisenkään järjestelmän osalta lainsäädäntö ei toimi niin kuin sen pitäisi, Holopainen sanoo.

– Emme halua viedä Suomea kohti niin sanottua poliisivaltiota, vaan poliisin valtuuksien pitää olla riittävän tarkkarajaisia. Luottamus poliisin organisaatioon on muutenkin saanut kolhuja erilaisissa ylilyöntitapauksissa viime aikoina, Holopainen toteaa.

Helsingin Sanomien mukaan Sisä-Suomen poliisilaitoksen oma laillisuusvalvonta on arvostellut Elokapina-aktivistien televalvontaa koskevien lupahakemusten perusteluja. Laillisuusvalvonnan mukaan hakemuksista ei selvästi ilmennyt, mihin perustui oletus siitä, että juuri valvonnan kohteeksi valitut henkilöt syyllistyisivät hakemusten perusteena olleeseen rikokseen.

Poliisi on aiemmin saanut luvan valvoa ainakin kymmenen Elokapina-aktivistin puhelimia törkeän vahingonteon estämiseksi. Holopaisen mukaan poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen kohdalla kynnyksen tulee olla riittävän korkealla.

Asia on Holopaisen mukaan erityisen ajankohtainen siksi, että rikostiedustelua koskeva lainsäädäntö laajentaisi poliisin salaista tiedonhankintaa. Ehdotetussa mallissa tiedonhankinnan kynnystä siirrettäisiin yksilöitävästä rikosepäilystä kohti vakavaan rikolliseen uhkaan perustuvaa tiedustelua.

– Jos jo nykyisen lain aikana salaisia keinoja voidaan kohdistaa ympäristöaktivisteihin perusteilla, joita poliisin oma laillisuusvalvonta pitää puutteellisina, olisi vastuutonta väljentää tiedonhankinnan edellytyksiä ennen nykytilan perusteellista arviointia, Holopainen sanoo.

– Mielenosoittaminen, järjestötoiminta, viranomaiskritiikki ja muu rauhanomainen yhteiskunnallinen osallistuminen eivät ole turvallisuusuhkia. Niistä ei saa muodostua perustetta salaisen valvonnan myöntämiselle. Jos ihmiset joutuvat pohtimaan, voiko yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen johtaa heidän tai heidän läheistensä seurantaan, seurauksena voi olla haitallinen pelotevaikutus ja viimekädessä demokratian kaventuminen, Holopainen sanoo.

Holopainen vaatii, että ennen rikostiedustelulain etenemistä hallitus teettää kattavan arvion salaisten tiedonhankintakeinojen nykyisestä käytöstä, niiden valvonnasta ja oikeusturvatakeiden toimivuudesta. Samalla tulevaan lainsäädäntöön on kirjattava selkeästi, ettei laillinen kansalaisyhteiskunnan toiminta itsessään voi muodostaa perustetta rikostiedustelulle.

– Uusien valtuuksien säätämisen pitää lähteä siitä, että ensin osoitetaan nykyisen järjestelmän toimivan lainmukaisesti ja oikeasuhtaisesti. Nyt esiin tulleiden tietojen valossa tätä ei voida vain olettaa. Hallituksen pitää painaa jarrua, Holopainen sanoo.

Ensimmäinen Elokapina-aktivistien televalvontaa koskeva kokonaisuus on korkeimman oikeuden käsiteltävänä. Ratkaisua valituslupahakemukseen odotetaan syksyllä 2026. 

Holopainen jätti kesäkuussa yhdessä kansanedustajien Inka Hopsun ja Oras Tynkkysen kanssa kirjallisen kysymyksen salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä. Kysymyksen taustalla olivat tiedot ympäristöaktivisteihin kohdistuneesta televalvonnasta sekä tapauksesta, jossa valvontaa oli kohdistettu myös aktivistin alakouluikäisen lapsen puhelimeen.