Ammatinharjoittajalääkärimalli tuotti hyviä tuloksia Keski-Suomen hyvinvointialueella – toimintaa laajennetaan

Ammatinharjoittajalääkärimalli pilotista saatiin hyviä tuloksia 

Ammatinharjoittajalääkärimallipilotista saatiin sekä Toivakan että Kyllön sosiaali- ja terveysasemilla hyviä tuloksia erityisesti hoitoon pääsyssä, hoidon jatkuvuudessa ja potilastyytyväisyydessä. 

-Pilotin tulokset ovat erittäin rohkaisevia. Ammatinharjoittajamallissa pystyttiin yhdistämään hyvä hoitoon pääsy, hoidon jatkuvuus ja potilaiden tyytyväisyys. Lääkärin vastaanotolle pääsi keskimäärin viidessä päivässä, kun tavoitteena oli alle 14 päivää, ja hoidon jatkuvuutta mittaava indeksi nousi 82 prosenttiin tavoitteen ollessa yli 75 prosenttia. Myös pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen, hoidossa saavutettiin hyviä tuloksia, kertoo palvelupäällikkö, ylilääkäri Minna Leppäkynnäs. 

Hyvät tulokset näkyvät myös siinä, miten potilaita pystytään perusterveydenhuollossa hoitamaan kokonaisuutena. Erikoissairaanhoitoon tehtyjen lähetteiden määrä oli ammatinharjoittajamallissa pienempi kuin hyvinvointialueen terveysasemilla keskimäärin. 

-Hyvät tulokset kertovat siitä, että kun potilaalla on mahdollisuus päästä nopeasti vastaanotolle ja hoidon jatkuvuus toteutuu, hänen asioitaan voidaan tarkastella kokonaisuutena perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoitoon tehtyjen lähetteiden vähäisempi määrä on kiinnostava tulos. Myös potilaat olivat erittäin tyytyväisiä. Potilastyytyväisyyttä mittaava NPS-luku oli keskimäärin 78, mikä on erinomainen luku. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurin osa potilaista olisi valmis suosittelemaan tätä palvelua myös muille. Näiden tulosten perusteella mallissa on paljon sellaista, jota kannattaa hyödyntää jatkossa, sanoo avoterveydenhuollon ylilääkäri Keijo Lukkarinen. 

Ammatinharjoittajalääkäri sitoutuu vastuuväestön pitkäaikaiseen hoitamiseen 

Ammatinharjoittajalääkärimalli eroaa perinteisestä vuokralääkäritoiminnasta erityisesti siinä, että ammatinharjoittajalääkäri sitoutuu hoitamaan samaa väestöä pitkäjänteisesti. Toiminnassa painotetaan hoidon jatkuvuutta ja pitkäaikaissairauksien suunnitelmallista hoitoa. 

-On ollut innostavaa seurata ammatinharjoittajien työskentelyä ja yrittäjähenkisyyttä. Toimintamallissa näkyy vahva sitoutuminen omaan vastuuväestöön ja sen hoitamiseen. Ammatinharjoittajien ja virkalääkärien suoritteita vertailtaessa on kuitenkin tärkeää huomioida, että virkalääkäreillä on ammatinharjoittajia enemmän virkatehtäviä sekä esimerkiksi nuorempien lääkärien ohjaamiseen liittyviä tehtäviä, sanoo palvelupäällikkö, ylilääkäri Minna Leppäkynnäs.

Ammatinharjoittajana Kyllössä toiminut lääkäri Natallia Drehush pitää tärkeänä sitä, että lääkäri oppii tuntemaan potilaansa. 

-On tärkeää, että potilas tulee tutuksi. Kun hoidan samaa potilasta pitkäjänteisesti, opin tuntemaan hänen tilanteensa ja voin paremmin seurata, miten hoito etenee. Se tekee työstä mielekästä ja ennen kaikkea hyödyttää potilasta, kertoo Kyllön sosiaali- ja terveysasemalla ammatinharjoittajalääkärinä työskennellyt Natallia Drehush. 

Ammatinharjoittajalääkärien toimintaa laajennetaan 

Keski-Suomen hyvinvointialue laajentaa lääkärien ammatinharjoittajatoimintaa pilotista saatujen hyvien kokemusten perusteella. Uudet sopimukset kilpailutettiin keväällä 2026, ja sopimukset tehtiin neljän eri yrityksen kanssa. 

Uudet ammatinharjoittajalääkärit ovat aloittaneet tai aloittavat toimintansa elo–syyskuussa Karstulan, Kyllön ja Laukaan sosiaali- ja terveysasemilla sekä Toivakan sosiaali- ja terveyspalvelupisteellä. Sopimukset ovat kolmivuotisia. 

-Pilotin tulokset osoittavat, että ammatinharjoittajamalli voi tukea tavoitteitamme vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja parantaa hoitoon pääsyä. Nyt laajennamme toimintaa neljälle uudelle alueelle ja saamme samalla lisää kokemusta siitä, millainen rooli ammatinharjoittajamallilla voi olla osana hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Tärkeintä on, että malli palvelee potilaita ja tukee laadukasta, vaikuttavaa perusterveydenhuoltoa, sanoo palvelujohtaja Anne Pihl. 

Ammatinharjoittajalääkärien toimintaa seurataan ja kehitetään osana Hoidon jatkuvuus -hanketta. Keski-Suomen hyvinvointialue on saanut hankkeeseen valtion rahoitusta vuosille 2026–2027. 

Ammatinharjoittajalääkärin korvaus perustuu vastuuväestön määrään ja toiminnan suoritteisiin. Lisäksi lääkärille voidaan maksaa jälkikäteen laatupalkkiota, jos toiminnalle asetetut laatutavoitteet saavutetaan. 

Ammatinharjoittajalääkärit ovat osa omalääkäri-omahoitaja mallia, jotka nimetään kaikille keskisuomalaisille viimeistään ensi vuoden alkupuolella.