Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi budjettiriihestä: Työllisyys jäi rutiiniriihessä hoitamatta, valtion velkalaiva kyntää vaarallisen syvällä

Hallitus asetti vaalikauden alussa tavoitteekseen 100 000 uutta työllistä, joiden avulla julkista taloutta oli määrä vahvistaa yli kahdella miljardilla eurolla. Tilastokeskuksen trendiluvuilla työllisiä on kuitenkin nyt noin 70 000 vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Suomen työttömyysaste on EU:n korkein. Pitkäaikaistyöttömiä on jo lähes 146 000, mikä ylittää 1990-luvun laman jälkeisen aiemman ennätyksen. 

- Hallituksen olisi tullut uusilla toimenpiteillään varmistaa, että työttömyys saadaan laskuun. Toiveiden sijaan tämä vaatisi nyt määrätietoisia uusia päätöksiä, Lohi sanoo.

Suomen talous on kääntynyt kasvuun, mutta kasvu ei ole vielä muuttunut uusiksi työpaikoiksi. Keskusta on esittänyt muun muassa nuorten työllisyystakuuta, työttömyysturvan suojaosan palauttamista ja ensimmäisen työntekijän sivukulujen puolittamista vuodeksi. Lisäksi työttömyysturvan maksuosuuksiin nykyisin kuluvia kuntien ns. sakkomaksuja pitäisi voida käyttää paikallisiin työllisyystoimiin, kuten palkkatukeen, starttirahaan ja koulutukseen.

- Nyt tarvitaan politiikkaa, jolla kasvu kyetään muuttamaan työpaikoiksi. Kasvun pitää näkyä tavallisten ihmisten arjessa ja tuntua lompakossa. Työpaikat ovat kestävin keino ehkäistä eriarvoisuutta ja vahvistaa julkista taloutta, Lohi toteaa.

Lohen mukaan hallituksen päätös olla tekemättä uusia sopeutuspäätöksiä heikentää puolueiden yhteisen velkajarrun uskottavuutta. Muun muassa Talouspolitiikan arviointineuvosto ja Suomen Pankki ovat varoittaneet, että Suomen riskistä rikkoa EU:n talouden tarkkailuluokan sääntöjä ensi vuonna.

Uusien sopeutustoimien sijaan hallitus päätti kuitenkin pitää kiinni yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosentista 18 prosenttiin. Yksinomaan tämä päätös vähentää verotuloja noin 842 miljoonalla eurolla vuodessa.

- Suomella ei olisi varaa rutiiniriiheen ja vielä vähemmän vaalibudjettiin. On hallituspuolueilta ristiriitaista sopia 8–11 miljardin euron sopeutustarpeesta ensi vaalikaudelle ja tehdä oman kautensa loppukuukausina päätöksiä, jotka vievät julkista taloutta juuri päinvastaiseen suuntaan. 

Lohi muistuttaa, että valtion budjettitalouden yhteenlasketut alijäämät nousevat vaalikauden ajalta nykyarvioiden mukaan ennätykselliseen noin 50 miljardiin euroon. Hallitusohjelman mukaiset taloustavoitteet jäävät saavuttamatta. 

- Talouspolitiikan tulostaulu ei millään tavoin vastaa hallituskauden odotuksia ja lupauksia. Selvästi parempaan olisi pitänyt kyetä. Valtion talous jää nyt umpisurkeaan kuntoon. Julkisen talouden tasapainottamisen kannalta budjettiriihi oli paha pettymys, Lohi sanoo.