ESA laukaisee FLEX-satelliitin syyskuussa – Ilmatieteen laitoksen menetelmät auttavat tutkimaan kasvien yhteyttämistä
2.9.2026 10:28:16 EEST | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Euroopan avaruusjärjestö ESAn kasvien yhteyttämistä tutkiva FLEX-satelliitti on määrä laukaista 15. syyskuuta. Ilmatieteen laitos on kehittänyt FLEX-missiota varten menetelmiä, joiden avulla satelliittimittauksissa voidaan ottaa huomioon ilmakehän vaikutus ja määrittää yhteyttämiseen liittyvä fluoresenssisignaali tarkasti.
Yhteyttäminen mahdollistaa kasvien kasvun ja on olennainen osa maanpinnan ja ilmakehän välistä hiilenkiertoa. ESAn Fluorescence Explorer eli FLEX-satelliitti mittaa auringonsäteilyn aiheuttamaa kasvillisuuden fluoresenssia (engl. solar-induced chlorophyll fluorescence, SIF). Se on erittäin heikko valosignaali, jota kasvit lähettävät vastaanottaessaan auringonvaloa ja joka liittyy läheisesti niiden yhteyttämisaktiivisuuteen.
Satelliiteilla on seurattu kasvillisuuden laajuutta ja vihreyttä jo vuosikymmenten ajan. FLEX-satelliitti puolestaan tuottaa tietoa itse kasvien toiminnasta ja erityisesti niiden yhteyttämisaktiivisuudesta. Satelliitin FLORIS-mittalaite mittaa kasvillisuuden fluoresenssia huomattavasti aiempaa yksityiskohtaisemmin. Mittauksia täydentävät havainnot eurooppalaisesta Sentinel-3-satelliitista, joka lentää FLEX-satelliitin kanssa samalla radalla.
Ilmatieteen laitos auttaa erottamaan kasvillisuuden signaalin ilmakehän vaikutuksista
Kasvien fluoresenssin mittaaminen avaruudesta on haastavaa, sillä kasvien tuottama signaali on erittäin heikko ja ilmakehä muuttaa satelliitin havaitsemaa valoa. Myös ilmakehän tila vaihtelee.
”Tilannetta voi verrata siihen, että yrittää erottaa kaukaisen kynttilänliekin päivänvalossa: kasvien tuottama signaali on hyvin heikko kaiken auringonvalon keskellä. Tehtävämme on kuvata ilmakehän vaikutukset mahdollisimman tarkasti, jotta havainnoista voidaan johtaa luotettavaa tietoa kasvillisuudesta ja yhteyttämisaktiivisuudesta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Neus Sabater.
Ilmatieteen laitos on useita vuosia jatkuneessa ESA-yhteistyössä kehittänyt menetelmiä, joilla ilmakehän vaikutuksia voidaan kuvata ja erottaa maanpinnalta lähtöisin olevasta signaalista. Tämä niin kutsuttu ilmakehäkorjaus on välttämätön, jotta FLEX-satelliitin havainnoista voidaan arvioida kasvillisuuden fluoresenssia ja yhteyttämisaktiivisuutta tarkasti.
Ilmatieteen laitos osallistuu myös FLEX-havaintojen varmentamiseen satelliitin toiminnan käynnistyttyä. Sodankylän supersite-mittausasemalla tehtävät riippumattomat maanpintamittaukset tarjoavat vertailuaineistoa FLEX-havaintojen laadun arviointiin. ESA ja Ilmatieteen laitos ovat kehittäneet mittausasemaa yhdessä satelliittimittausten kalibrointia ja validointia varten.
FLEX tuottaa uutta tietoa kasvillisuudesta ja hiilenkierrosta
Entistä tarkemmat havainnot kasvien yhteyttämisaktiivisuudesta voivat lisätä ymmärrystä siitä, miten kasvillisuus reagoi kuivuuteen, kuumuuteen ja muihin ympäristön muutoksiin. Havainnot ovat tärkeitä muun muassa ilmastonmuutoksen, hiilenkierron, ekosysteemien tilan ja ruoantuotannon tutkimuksessa.
FLEX voi auttaa selvittämään nykyistä tarkemmin, kuinka paljon maaekosysteemit sitovat hiiltä ilmakehästä. Satelliitin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös ilmasto- ja hiilenkiertomallien kehittämisessä ja arvioinnissa. Näin voidaan ymmärtää paremmin sitä, miten kasvillisuus reagoi muuttuvaan ilmastoon ja miten kasvillisuus puolestaan vaikuttaa ilmastoon hiilenkierron kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Neus Sabater (yhteydenotot englanniksi), Ilmatieteen laitos, puh. 046 922 5120, neus.sabater@fmi.fi
Erikoistutkija Pekka Kolmonen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 3244, pekka.kolmonen@fmi.fi
Erikoistutkija Timo Virtanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 432 2360, timo.h.virtanen@fmi.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Poutainen syyssää väistyy – sää muuttuu epävakaisemmaksi ja pilvisyys lisääntyy22.10.2026 14:39:02 EEST | Tiedote
Sää on viikonloppuna epävakaisuudesta huolimatta tavanomaista lämpimämpää ajankohtaan nähden. Vielä lähiöinä kuuraa voi esiintyä paikoin maan keski- ja pohjoisosassa.
Eteläinen ilmavirtaus pitää sään tavanomaista lämpimämpänä koko maassa19.10.2026 15:02:18 EEST | Tiedote
Suomessa sää on tällä viikolla 2–5 astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi. Ajankohtaan nähden sää on lämpimintä Lapissa. Ennusteissa ei näy merkkejä merkittävästä viilenemisestä loppukuun aikana. Alkuviikon aurinkoisina pakkasöinä voi kuitenkin esiintyä aamuliukkauksia maan etelä- ja keskiosassa.
Syyskuu 2026 oli toiseksi lämpimin syyskuu maailmanlaajuisesti – 1,5 asteen raja ylittyi toista kuukautta peräkkäin12.10.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuoden 2026 syyskuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin syyskuu. Syyskuu oli myös toinen peräkkäinen kuukausi vuonna 2026, jolloin maapallon keskilämpötila oli 1,5 astetta korkeampi esiteollisen ajan keskiarvoon verrattuna.
Viikonloppu alkaa sateisena ja tuulisena – lauantaina ensilumi mahdollista Koillismaalla8.10.2026 13:45:47 EEST | Tiedote
Perjantaina lännestä saapuva matalapaine tuo runsaita sateita maan etelä- ja keskiosiin. Perjantaille on annettu myös tuulivaroituksia merialueille.
// KORJATTU TIEDOTE // otsikkoa muutettu // Arktisen merijään minimilaajuus oli tavanomainen, mutta peittävyys tavallista pienempi7.10.2026 14:01:43 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Arktisen merijään pienin laajuus on ollut normaali, mutta maaliskuussa mitattu maksimilaajuus oli ennätyksellisen pieni. Lisäksi Euroopan puoleisella alueella jään peittävyys Pohjoisnavalle asti on ollut poikkeuksellisen pientä ja avoveden osuus tavallista suurempaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme