Talentia: Hallitus jatkaa sosiaalihuollon säästöjä ja siirtää sosiaalihuoltolakiin sidottua tutkimusrahoitusta muualle

Sosiaalityön tutkimuksen valtionrahoituksen (VTR) momentin käyttötarkoitus on lainsäädännöllisesti sidottu sosiaalihuoltolakiin ja siinä säädettyyn yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen. 

Sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen oli vuodelle 2026 varattu kahdeksan miljoonaa euroa. Elinkeinoministeri Wille Rydman päätti kesäkuussa myöntää avustuksia vain noin neljän miljoonan euron edestä, vaikka sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijavalmistelussa rahoitusta oli esitetty vertaisarvioiduille tutkimushankkeille jaettavaksi noin puolet enemmän. 

– Budjettiriihen päätös vahvistaa, ettei kyse ollut siitä, etteikö valtiolla olisi varaa käyttää näitä neljää miljoonaa euroa tutkimukseen. Rahat käytetään tutkimukseen joka tapauksessa, mutta ne päätettiin ottaa pois juuri sosiaalityön tutkimukselta. Tätä on hyvin vaikea perustella, sanoo Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen. 

Sosiaalityön tutkimusta tarvitaan vaikuttavampien palvelujen kehittämiseen 

Talentia pitää sosiaalityön tutkimusrahoituksen vähentämistä erityisen ristiriitaisena tilanteessa, jossa hallitus samaan aikaan kasvattaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta. Valtion T&K-rahoitus nousee vuonna 2027 noin 3,4 miljardiin euroon. 

– Sosiaalihuollolta vaaditaan jatkuvasti parempaa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Samaan aikaan juuri sitä tutkimusta, jolla vaikuttavia toimintatapoja voidaan tunnistaa ja kehittää, jätetään rahoittamatta. Sosiaalihuoltoa ei voida kehittää pelkästään säästämällä – tarvitaan tietoa siitä, mikä toimii, Suominen sanoo. 

Talentia on esittänyt sosiaalihuollon pysyvän tutkimus- ja kehittämisrakenteen rakentamista. Tavoitteena on tuoda tutkimus ja sosiaalihuollon arjen työ nykyistä tiiviimmin yhteen sekä varmistaa, että palvelujen kehittäminen perustuu tutkittuun tietoon niiden vaikuttavuudesta. 

– Hallitus kasvattaa Suomen T&K-panostuksia, mutta sosiaalihuolto jää tästä kehityksestä sivuun. Tarvitsemme sosiaalihuoltoon pysyvän T&K-rakenteen ja riittävän tutkimusrahoituksen. Tutkimuksen ja arjen työn yhteistyö tekee sosiaalihuollosta vaikuttavampaa, oikeudenmukaisempaa ja taloudellisesti kestävämpää, Suominen sanoo. 

Hyvinvointialueiden rahoitus ei poista säästöpaineita 

Budjettiriihen päätökset eivät poista hyvinvointialueiden tiukkaa taloustilannetta. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on vuonna 2027 noin 27,6 miljardia euroa. Nimellisesti rahoitus kasvaa noin 360 miljoonaa euroa, mutta samaan aikaan rahoitusta pienentävät muun muassa jälkikäteistarkistus, palvelutarpeen kasvun huomioimisen alentaminen sekä sosiaalihuoltolain muutoksilla tavoiteltavat säästöt.  

Talentia muistuttaa, että jatkuva talouspaine näkyy hyvinvointialueilla henkilöstössä ja palvelujen saatavuudessa. 

– Sosiaalihuollossa ei ole varaa siihen, että säästöjä tehdään henkilöstön työkuormaa kasvattamalla tai ennaltaehkäiseviä palveluja heikentämällä. Hallituksen on arvioitava hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä suhteessa niiden lakisääteisiin tehtäviin, Suominen sanoo. 

25 miljoonan euron järjestörahoitus ei korvaa STEA-leikkauksia 

Talentia on vakavasti huolissaan STEA-avustusten tason leikkaantumisesta 84 miljoonalla eurolla eli noin kolmanneksella. Hallituksen päättämä 25 miljoonan euron määräaikainen rahoitus hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteiseen toimintaan ei korvaa avustustason leikkausta.  

– On ristiriitaista leikata voimakkaasti valtakunnallisesta ja vakiintuneesta STEA-avustusjärjestelmästä ja rakentaa samalla sen rinnalle uusia alueellisia rahoitusjärjestelyjä. Järjestöjen ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen työ vähentää raskaampien julkisten palvelujen tarvetta. STEA-leikkauksia on kohtuullistettava ja järjestöjen pitkäjänteisen työn edellytykset turvattava, Suominen sanoo.