Turvakotien lisärahoituksen lisäksi lähisuhdeväkivallan torjuminen vaatii pitkäkestoista tukea

Turvakodit tarjoavat suojaa ja kriisiapua silloin, kun väkivallan uhka on välitön. Monen väkivaltaa kokeneen, väkivallalle altistuneen lapsen tai väkivaltaa käyttäneen henkilön avun tarve jatkuu kuitenkin pitkään kriisivaiheen jälkeen.  

– On erittäin myönteistä, että hallitus vahvistaa turvakotiverkostoa. Samalla on muistettava, että lähisuhdeväkivalta ei pääty turvakotijaksoon. Ihmiset tarvitsevat usein pitkäkestoista tukea väkivallasta selviytymiseen, turvallisen arjen rakentamiseen ja väkivallan kierteen katkaisemiseen, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.  

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoavat eri puolilla Suomea väkivaltatyön avopalveluja, joissa autetaan väkivaltaa kokeneita, väkivaltaa käyttäneitä sekä väkivallalle altistuneita lapsia ja nuoria. Palveluihin voi hakeutua myös silloin, kun tilanne ei edellytä turvakotia. Avopalvelut tarjoavat keskusteluapua, neuvontaa, vertaistukea ja pitkäjänteistä työskentelyä, jonka tavoitteena on ehkäistä väkivallan uusiutuminen ja vahvistaa turvallisia ihmissuhteita.  

Apua on saatava ennen tilanteiden vakavoitumista

Liitto muistuttaa, että lähisuhdeväkivallan ehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti vaikuttavinta silloin, kun apua on saatavilla ennen tilanteiden vakavoitumista. 

– Turvakodit ovat välttämättömiä silloin, kun turvallisuus on välittömästi uhattuna. Yhtä tärkeää on kuitenkin se työ, jolla estetään tilanteiden eteneminen siihen pisteeseen saakka. Matalan kynnyksen keskusteluapu, väkivaltatyön avopalvelut ja perheiden varhainen tuki ovat keskeinen osa väkivallan vastaista työtä, Muukkonen korostaa.  

Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä, että lähisuhdeväkivallan torjuntaa vahvistetaan kokonaisuutena. Samalla kun turvakotiverkostoa vahvistetaan, on turvattava myös väkivaltatyön avopalveluiden rahoitus. Järjestöt tuottavat tällä hetkellä suurimman osan Suomen väkivaltatyön avopalveluista, mutta palveluiden tulevaisuutta varjostavat STEA-avustuksiin kohdistuvat leikkaukset. Jos järjestöjen väkivaltatyön rahoitus heikkenee merkittävästi, vaarantuu samalla matalan kynnyksen apu tuhansille väkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille sekä väkivallalle altistuneille lapsille ja nuorille. 

Järjestöt tarjoavat merkittävän osan lähisuhdeväkivallan avusta

Järjestöjen tarjoamat avopalvelut, digitaalinen tuki, chat-palvelut sekä väkivallan ehkäisyyn tähtäävä työ on säilytettävä saavutettavina ja riittävästi resursoituina. Suomessa järjestöt tarjoavat merkittävän osan lähisuhdeväkivallan avusta ja täydentävät julkista palvelujärjestelmää tavalla, jota ei voida korvata ilman vaikutuksia avun saatavuuteen. 

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät tällä hetkellä 18 turvakotia eri puolilla Suomea. Turvakotien lisäksi jäsenyhdistykset tarjoavat väkivaltatyön avopalveluja, joissa autetaan vuosittain enemmän ihmisiä kuin turvakodeissa. Jäsenyhdistysten väkivaltatyön palveluissa autetaan noin 12 000 ihmistä, ja avopalveluissa asioi säännöllisesti enemmän asiakkaita kuin turvakodeissa. Avopalveluissa tarjotaan matalan kynnyksen keskusteluapua, neuvontaa, vertaistukea ja pitkäkestoista tukea väkivallan kokijoille, väkivaltaa käyttäneille sekä väkivallalle altistuneille lapsille ja nuorille. Apua on saatavilla myös valtakunnallisissa digitaalisissa palveluissa, kuten Apua väkivaltaan -chatissa, Nettiturvakoti-palvelussa sekä jäsenyhdistysten etäpalveluissa. Näiden palvelujen avulla ihmiset voivat hakea apua jo ennen kuin tilanne kärjistyy turvakotijaksoa vaativaksi kriisiksi.