Helsinki selvitti vaikuttavimpia keinoja lisätä kitkarenkaiden käyttöä

Nastarenkaat aiheuttavat jopa puolet katupölystä. Terveydelle haitallista katupölyä syntyy, kun nastat rouhivat tienpäällystettä. Helsingin tavoitteena on, että talvirenkaista 70 prosenttia on kitkarenkaita vuonna 2030. Nyt kitkarenkaiden osuus on noin 45 prosenttia. Osuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kaksi prosenttiyksikköä vuosittain.

Kitkarenkaiden käyttöä on Helsingissä edistetty viestimällä laajasti niiden hyödyistä ja kokeilemalla nastarengaskieltoa Lönnrotinkadulla. Kaupunki selvitti keinoja, joilla nastattomien talvirenkaiden käyttöä voitaisiin edelleen edistää Helsingissä.

Muissa Pohjoismaissa kitkarenkaiden käyttöä on lisätty esimerkiksi nastarengasmaksujen ja -kieltojen, hankintatukien ja viestinnällisten keinojen avulla. Näiden toimenpiteiden soveltuvuutta Helsingissä arvioitiin erityisesti toteutettavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta.

Selvityksen mukaan tehokkain keino lisätä kitkarenkaiden käyttöä olisivat nastarengasmaksut, koska ne voidaan ulottaa kieltoja helpommin maantieteellisesti laajalle alueelle. Maksut eivät ole kiellon tavoin ehdoton ohjauskeino, jolloin niiden sosiaaliset vaikutukset olisivat lievemmät. Norjan kaupungeissa pitkään käytössä olleilla maksuilla on ollut merkittävä vaikutus nastarengasosuuden pienenemiseen. Suomen nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista nastarengasmaksujen käyttöönottoa.

Toteuttamiskelpoisimmiksi arvioidut keinot ovat Helsingissä jo käytössä: katukohtaiset nastarengaskiellot, kitkarenkaiden suosiminen julkisissa hankinnoissa ja viestintä. Lisäksi selvityksessä nousee pysäköinnin hinnoittelun muuttaminen yhdeksi mahdollisesti toteuttamiskelpoiseksi toimeksi.

Valvonnan osalta mikään toimenpide ei ole täysin ongelmaton. Esimerkiksi nastarengasmaksu, katukohtaiset kiellot ja pysäköintimaksujen eriyttäminen vaatisivat kattavaa valvontaa ja mahdollisesti teknisiä ratkaisuja.

Katupölyn vähentäminen on oleellinen ilmanlaatuun vaikuttava tavoite niin Helsingissä kuin muissa kaupungeissa. Euroopan unionin uuden ilmanlaatudirektiivin myötä raja-arvot ilmansaasteiden enimmäispitoisuuksille ulkoilmassa kiristyvät merkittävästi vuonna 2030. Uusien raja-arvojen toteutumista tulee kuitenkin seurata jo nyt.

Erityisen haastavaa Helsingille, kuten usealle muullekin Suomen kaupungille, on saavuttaa katupölyn eli hengitettävien hiukkasten uusi vuorokausiraja-arvo. Hiukkaset aiheuttavat viihtyisyyshaittojen ja ärsytysoireiden lisäksi merkittäviä terveyshaittoja.