Rakli julkaisi hallitusohjelmatavoitteensa: Seuraavan hallituksen vahvistettava investointien edellytyksiä ja rakennetun ympäristön kilpailukykyä

Suomessa rakennettu ympäristö vastaa yli 60 prosentista investoinneista, ja 83 prosenttia kansallisvarallisuudestamme on sidottuna rakennettuun ympäristöön. Kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaedellytykset vaikuttavat laajasti Suomen talouskasvuun, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin.

”Tarvitsemme vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön, jossa investointeja voidaan suunnitella pitkäjänteisesti. Poliittisilla päätöksillä voimme varmistaa, että kasvun ja kilpailukyvyn kannalta oleelliset tekijät, kuten selkeä sääntely, johdonmukainen veropolitiikka ja sujuvat viranomaisprosessit toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla on huolehdittava siitä, että EU-säädösten kansallisessa toimeenpanossa Suomi ei sääntele yli direktiivien vaatimusten”, toteaa Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.  

Suomi on tehnyt jo vuosia menestyksekästä työtä esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi, ja siksi meidän tulee vaikuttaa EU:n energiapolitiikkaan niin, että energiatehokkuustavoitteita asetettaessa huomioidaan jäsenmaiden kansallinen lähtötaso. Pääpaino energian säästämisen sijaan on tällöin päästöjen vähentämisessä. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö huomioi rakennusten roolin muuttumisen yhä aktiivisemmaksi tuotannon, kulutusjouston, energiankierrätyksen ja energian varastoinnin näkökulmasta.

Lupaprosessit ja sääntely sujuvammaksi

Rakli pitää tärkeänä, että kuluneella vaalikaudella aloitettua työtä lupaprosessien sujuvoittamiseksi jatketaan.  

”Lupaprosessien sujuvoittamista ja sääntelyn selkeyttämistä on jatkettava edelleen kaikilla hallinnon tasoilla. Yleisperiaatteena tulisi olla, että sama tieto tarvitsee toimittaa vain yhteen kertaan viranomaisille. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista kulttuurinmuutosta, joka ei toteudu vain lainsäädäntöä ja järjestelmiä muuttamalla vaan vaatii ratkaisukeskeisyyttä ja mahdollistavaa ajattelua”, jatkaa Laurikainen.

Olemassa olevan rakennuskannan tehokkaampaan hyödyntämiseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Kaupungistuminen ja alueiden eriytyvä kehitys muuttavat tilatarpeita, minkä vuoksi käyttötarkoitusten muutoksia, täydennysrakentamista ja rakennusten uudelleenkäyttöä tulee helpottaa.

Asuntomarkkinan toimivuudesta on huolehdittava  

Suomalainen asuntomarkkina toimii kansainvälisesti vertaillen hyvin. Asuntomarkkinan toimivuudesta on huolehdittava jatkossakin varmistamalla markkinaehtoisuuden toteutuminen, tarpeita vastaava tonttitarjonta kasvualueilla ja asumis- ja tuotantotukien riittävä taso.

”Asuntopolitiikassa tarvitaan erityisesti pitkäjänteisyyttä, sillä päätökset vaikuttavat vuosia eteenpäin. Yhteiskunnallisesti iso haaste tällä hetkellä on alueellinen eriytyminen, jonka ehkäisemiseksi tarvitsemme lisää tutkittua tietoa”, sanoo Laurikainen.