Pirha muistuttaa: epäasiallinen käytös kuormittaa hyvinvointialueen ammattilaisia

Epäasiallista käytöstä esiintyy kasvotusten, tapahtumissa ja eri viestintäkanavissa. Se voi olla esimerkiksi häirintää, henkilöön menevää arvostelua, uhkailua tai maalittamista. Pirha korostaa, ettei henkilöstöön kohdistuvaa häirintää, uhkailua, epäasiallista kohtelua tai maalittamista hyväksytä missään muodossa.

Työterveyslaitoksen syksyn 2025 työhyvinvointitutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaalapalveluissa ja pelastus- ja ensihoitopalveluissa noin puolet henkilöstöstä on kokenut asiakkaiden tai potilaiden taholta henkistä väkivaltaa. Tilanne on huolestuttava, sillä näissä tehtävissä työntekijät toimivat usein kriittisissä tilanteissa, joissa työrauha ja turvallisuuden tunne ovat välttämättömiä.

– Karski ja karu puhetapa ovat lisääntyneet, ja se kuormittaa työntekijöitämme. Toivomme, että kriittinenkin palaute annetaan asiallisesti ja rakentavasti. Palautteen saa ja pitääkin kohdistua toimintaan, palveluihin tai päätöksiin – ei yksittäisiin työntekijöihin henkilöinä, sanoo HR-johtaja Aija Tuimala.

Epäasiallinen käytös lisää henkilöstön kuormitusta, heikentää työhyvinvointia ja voi vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen sekä työssä jaksamiseen. Sairauspoissaolojen vähentäminen on Pirhalle tärkeä tavoite, ja hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Kevan arvion mukaan Pirkanmaan hyvinvointialueen välittömät sairauspoissaolojen kustannukset olivat viime vuonna noin 42,3 miljoonaa euroa eli 4,2 prosenttia palkkasummasta.

– Henkiseen kuormitukseen vaikuttaa moni asia, mutta asiakkaiden epäasiallinen tai aggressiivinen käyttäytyminen on yksi niistä tekijöistä, joihin voimme yhdessä vaikuttaa. Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen työympäristöön ja asialliseen kohteluun, Tuimala sanoo.

Asiakkailla ja potilailla voi olla ammattilaisista poikkeavia näkemyksiä siitä, millaista hoitoa tai palvelua heille tulisi antaa. Hoito- ja palveluvalinnoista voi syntyä erimielisyyttä, mutta Pirhan toiminta perustuu lainsäädäntöön, valtakunnallisiin ohjeisiin sekä tieteelliseen tutkimukseen ja näyttöön perustuviin menetelmiin.

– Ymmärrämme, että viranomaisen tai asiantuntijan ratkaisut eivät aina vastaa asiakkaan odotuksia. Silti jokainen työntekijä ansaitsee tulla kohdatuksi arvostavasti. Asiallinen keskustelu auttaa ratkaisemaan ongelmia ja rakentamaan luottamusta, Tuimala toteaa.

Rakentava palaute, kysymykset ja eriävät näkemykset ovat tärkeä osa palveluiden kehittämistä, ja niitä toivotaan jatkossakin. Pirha muistuttaa, että hyvinvointialueen henkilöstö toimii koulutuksensa, ammattietiikkansa, voimassa olevan lainsäädännön sekä annettujen ohjeiden mukaisesti. Jokainen työntekijä ansaitsee tulla kohdatuksi arvostavasti riippumatta siitä, miten palvelutilanteen lopputulos vastaa asiakkaan odotuksia.

– Palautteen tulee kohdistua toimintaan, palveluihin tai päätöksiin – ei yksittäisiin työntekijöihin henkilöinä.