Itsemurhien ehkäisy tuottaa tulosta
3.9.2026 07:00:00 EEST | MIELI Suomen Mielenterveys ry | Tiedote
Itsemurhakuolemat vähenevät Suomessa vuosittain. Kehitys osoittaa, että itsemurhia voidaan ehkäistä, kun apua on saatavilla ja ehkäisytyötä tehdään pitkäjänteisesti.
Suomessa pitkäjänteinen itsemurhien ehkäisytyö on tuottanut tulosta. Vielä 1990-luvun alussa itsemurhaan kuoli vuosittain noin 1 500 ihmistä, kun taas 2020-luvulla määrä on vakiintunut noin 750 itsemurhakuolemaan vuodessa.
Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10. syyskuuta. Itsetuhoisuus koskettaa Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä joko henkilökohtaisesti tai läheisen kautta. Oikein ajoitetulla avulla moni itsemurha on estettävissä.
– Kehitys antaa aihetta varovaiseen toivoon. Itsemurhien ehkäisy ei kuitenkaan perustu yksittäisiin ratkaisuihin vaan vuosikymmeniä jatkuneeseen yhteistyöhön, jossa mukana ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, monet muut viranomaiset, järjestöt, läheiset, yhteisöt ja koulutetut vapaaehtoiset, MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo.
Vaikka kehitys on myönteistä, itsetuhoisuus on edelleen merkittävä kansanterveysongelma. Vuosina 2020–2024 eniten itsemurhakuolemia oli 30–44 -vuotiaiden miesten joukossa.
Samaan aikaan ensimmäiset itsemurhayrityksiä koskevat tilastot osoittavat, että itsetuhoisuus koskettaa erityisesti nuoria. THL:n tilastojen mukaan kirjattuja itsemurhayrityksiä oli vuonna 2025 eniten 18–22-vuotiaiden ikäryhmässä ja seuraavaksi yleisimmin 13–17-vuotiailla.
– Itsemurhakuolleisuuden lasku ei tarkoita, että myönteinen kehitys jatkuisi itsestään. Päinvastoin. Nuorten itsetuhoisuus, mielenterveyden kuormitus ja ihmisten vaikeudet saada apua ajoissa osoittavat, että pitkäjänteistä itsemurhien ehkäisytyötä tarvitaan edelleen, Kukkonen painottaa.
Myös läheiset tarvitsevat apua
Itsemurhien ehkäisyssä tukea ei tarvitse vain itsetuhoinen ihminen. Myös läheiset tarvitsevat apua kohdatessaan huolta läheisensä voinnista tai menettäessään läheisen itsemurhalle.
Itsemurhakuolema on läheisille syvästi järkyttävä ja elämää muuttava kokemus. Traumaattinen menetys voi näkyä masennuksena, ahdistuksena, univaikeuksina, fyysisinä oireina sekä toimintakyvyn heikkenemisenä vielä pitkään tapahtuneen jälkeen.
Siksi on tärkeää, että sekä itsetuhoisuutta kokeville ihmisille että heidän läheisilleen on tarjolla oikea-aikaista tukea silloin, kun sitä tarvitaan.
Vaikuttavaa työtä ei pidä heikentää
Suomessa itsemurhien ehkäisy on rakentunut pitkälti julkisen sektorin, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyölle. Matalan kynnyksen kriisiapu, vertaistuki, neuvonta, koulutus ja läheisten tukeminen muodostavat kokonaisuuden, jonka vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien kuluttua.
Ehkäisytyön kannalta on huolestuttavaa, jos ihmisten mahdollisuudet saada apua heikkenevät tai palveluketjut pirstoutuvat.
– Toimivia rakenteita ei kannata purkaa aikana, jolloin moni tarvitsee edelleen tukea. Itsemurhien ehkäisy ei ole kuluerä vaan investointi ihmisten hyvinvointiin, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Kun tilanne on niin vaikea, että itsemurha tuntuu ainoalta ulospääsyltä, apua on oltava saatavilla nopeasti, Kukkonen sanoo.
Itsemurhat Suomessa
- noin 750 itsemurhakuolemaa vuodessa
- 1990-luvun alussa noin 1 500 vuodessa
- eniten itsemurhia tehdään keski-iässä
- suurin riskiryhmä ovat edelleen keski-ikäiset miehet
- alustavien tietojen mukaan itsemurhakuolemat vähenivät viime vuonna merkittävästi
Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9.
Itsemurhien ehkäisypäivää edeltävänä päivänä 9.9. järjestetään Itsemurhien ehkäisypäivän seminaari ammattilaisille Helsingissä Lapinlahdessa.
Avoin iltatilaisuus Oodissa 10.9. ja striimissä, jossa keskustellaan musiikista tunteiden sanoittajana.
Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumiset
Yhteyshenkilöt
Marena KukkonenPäällikkö, Kriisitoiminnot, Itsemurhien ehkäisykeskus
Puh:040 669 3070marena.kukkonen@mieli.fiSanna VesikansaJohtaja, KriisitoiminnotMIELI Suomen Mielenterveys ry
Puh:040 745 9586sanna.vesikansa@mieli.fiMIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Lasten ja nuorten tilanne on arvioitava aina, kun vanhemmalla todetaan mielenterveys- tai päihdeongelma9.10.2026 14:38:38 EEST | Tiedote
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa otetaan käyttöön uusi kansallinen hoitosuositus vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmien vaikutusten arvioimiseksi lapsiin.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta julkaisi eduskuntavaalitavoitteensa: Mielenterveys tulee nostaa seuraavan hallituskauden keskeiseksi painopisteeksi9.10.2026 14:26:24 EEST | Tiedote
Neuvottelukunta korostaa, että mielenterveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy sekä toimivat ja saavutettavat palvelut ovat välttämättömiä ihmisten hyvinvoinnin ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
På världsdagen för psykisk hälsa 10.10 angår psykisk hälsa oss alla: ”I dag behövde jag hjälp, i morgon kan det handla om dig.”7.10.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Världsdagen för psykisk hälsa vill påminna om att det är viktigt att lyssna på människors egna erfarenheter och ta dem i beaktande. Erfarenhetskompetens om psykisk hälsa och tjänster ger beslutsfattarna sakkunskap som inte annars skulle finnas att tillgå.
Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. mielenterveys kuuluu kaikille: ”Tänään minä tarvitsin apua, huomenna se voit olla sinä.”7.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Maailman mielenterveyspäivänä muistutetaan, että ihmisten omat kokemukset tulee kuulla ja ottaa huomioon. Kokemustieto mielenterveydestä ja palveluista tuo päätöksentekoon asiantuntemusta, jota ei voi saada muualta.
MIELI ry:n muutosneuvottelut päättyivät: 13 irtisanomista15.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
MIELI ry:n muutosneuvottelut on saatu päätökseen. Taloutta ja toimintaa sopeutetaan sote-järjestöavustusten leikkauksesta syntyvän rahoitusvajeen vuoksi. Säästöt näkyvät huomattavina supistuksina toiminnassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme