Sisävesien sinilevähuippu osui poikkeuksellisesti syyskuulle

Viime viikkojen sää on ollut monin paikoin sateinen ja tuulinen, mutta melko lämmin. Väliin on mahtunut myös poutapäiviä. Järvien pintavedet ovat viikolla 36 olleet pääosin tavanomaista lämpimämpiä, ja useilla havaintopaikoilla lämpötilat ovat olleet yli asteen keskimääräistä korkeampia. Merialueilla vesien lämpötilat ovat olleet 14–18 astetta.

Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesien havaintopaikoilla tehtiin tällä viikolla 185 havaintoa, joista 55 oli sinilevähavaintoja. Sinilevähavaintojen määrä kasvoi selvästi viime viikosta ja on nyt suurempi kuin kertaakaan aiemmin tänä kesänä. Sisävesien sinilevähuipun ajoittuminen syyskuulle on seurannan historiassa toistaiseksi ollut harvinaista. Se on tapahtunut ainoastaan vuosina 2025, 2013 ja 2010.

Erittäin runsaasti sinilevää havaittiin Savijärvellä Sipoossa sekä Onkivedellä Lapinlahdella. Runsaasti sinilevää havaittiin 18 havaintopaikalla ja hieman sinilevää 35 paikalla. Sinilevähavainnot painottuivat Etelä- ja Lounais-Suomeen, mutta niitä tehtiin koko maassa eteläiseen Lappiin asti.

Rannikkoalueilla havaintoja saatiin yhteensä 38, joista yhteensä10:ssä havaittiin sinilevää. Sinilevähavaintojen määrä laski viime viikosta, mutta tilanne on ajankohtaan nähden hieman tavanomaista huonompi. Runsaasti sinilevää havaittiin Kärmäläisissä Naantalissa. Hieman sinilevää havaittiin yhteensä yhdeksällä havaintopaikalla Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä.

Sinilevätilanteen vertailu eri vuosien välillä on suuntaa-antavaa, sillä havaintopaikkojen määrä ja sijainti ovat vaihdelleet vuosittain.

Kansalaisten ja muiden virallisen seurannan ulkopuolisten toimijoiden tekemät havainnot täydentävät sinilevätilanteen seurantaa. Tällä viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin 35 virallisen seurannan ulkopuolista havaintoa, joista 18:ssa havaittiin sinilevää. Ilmoituksia sinilevästä saatiin esimerkiksi Orivedeltä Kiteeltä sekä Kalajärveltä Punkaharjulta.

Valtakunnallisen sinileväseurannan ja kansalaisten tekemiin sinilevähavaintoihin voi tutustua Järvi-meriwikissä, Vesi.fi:ssä ja Tarkka-palvelussa:

• Seurannan sinilevätilanne – Järvi-meriwiki
• Sinilevätilanne | Vesi.fi
• Karttaselain - Tarkka

Sinilevää esiintyy sisävesillä ja merialueilla tyypillisesti vielä pitkälle syksyyn, etenkin jos sää on aurinkoinen ja lämmin. Syksyn edetessä sinilevien määrä yleensä vähenee, mutta paikoin niitä voi edelleen esiintyä runsaasti. Joissakin järvissä syystäyskierto voi sekoittaa vesimassaa ja nostaa pohjan läheisiä ravinteita pintaveteen, mikä voi lisätä sinilevien määrää. Syksyllä rannoilla ja rantavedessä voi näkyä myös maalimaista, turkoosinsävyistä massaa, joka johtuu hajonneista sinileväsoluista vapautuneesta väriaineesta, fykosyaniinista.

Avomerialueiden sinilevätilannetta arvioidaan satelliittihavaintojen avulla

Alkuviikon pilvisyys on vaikeuttanut avomerialueiden sinilevätilanteen havainnointia satelliittikuvista. Tilanne kuitenkin vaikuttaa rauhoittuneen viime viikosta, jolloin sinilevää oli Suomen läheisillä merialueilla sekä veteen sekoittuneena että selvinä pintalauttoina. Kuluvalla viikolla veteen sekoittunutta sinilevää on ollut Suomenlahdella, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa sekä Selkämerellä. Pintalauttoja ei näkynyt pilvettömillä alueilla.

Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata myös satelliittiaineistoon perustuvien sinileväbarometrien avulla. Barometrit kuvaavat sinilevän esiintymisen todennäköisyyttä Suomen lähimerialueilla ja mahdollistavat kuluvan vuoden tilanteen vertailun aiempiin vuosiin. Barometrit julkaistaan Suomen ympäristökeskuksen Tarkka-palvelussa kuudelta Suomen lähiavomerialueelta. Sinileväbarometrien havainnot eivät päivity 1.9. jälkeen.

Sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.

Lupa- ja valvontavirasto seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta alkoi vuonna 1999. Sinileväseuranta toteutetaan yhteistyössä kuntien ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Myös Suomen rotarit ja koulutetut vapaaehtoiset osallistuvat seurantaan aktiivisesti. Sinilevätilannetta seurataan viikoittain noin 300 havaintopaikalla.

Valtakunnallinen sinileväseuranta jatkuu 30.9. saakka, ja sinilevätilanteesta tiedotetaan tarvittaessa. Syyskuun lopussa julkaistaan myös tämän kesän sinileväseurannan yhteenveto.

Leväkatsaukset löytyvät lvv.fi-verkkopalvelusta.  

Mitä sinilevät ovat

Sinilevät eli syanobakteerit kuuluvat maapallon vanhimpiin eliöihin, ja ne ovat luonnollinen osa vesistöjen ekosysteemiä. Muista bakteereista poiketen ne pystyvät yhteyttämään ja tuottamaan happea, minkä vuoksi ne muistuttavat ominaisuuksiltaan planktonleviä. Olosuhteiden, kuten veden lämpenemisen ja ravinteiden lisääntymisen myötä sinilevät voivat lisääntyä nopeasti. Sinilevät voivat runsastua hyväkuntoisissakin vesistöissä, mutta todella runsaat, pitkäkestoiset tai toistuvat sinileväkukinnat voivat olla merkki vesistön ekologisesta epätasapainosta.

Runsaat sinileväkukinnat voivat heikentää veden laatua. Ne voivat samentaa vettä, vähentää veden happipitoisuutta kukintojen hajotessa ja haitata muun vesikasvillisuuden kasvua. Lisäksi sinilevät ovat monille eläinplanktonlajeille huonolaatuista ravintoa, mikä voi heijastua koko vesistön ravintoverkkoon.

Ohjeita sinilevän tunnistamiseen

Vähäinen määrä sinilevää näkyy vedessä usein vihreinä, sinivihreinä tai kellertävinä hiukkasina, ja rantaan voi ajautua kapeita leväraitoja. Kun sinilevää esiintyy runsaasti, vesi on selvästi leväpitoista. Veden pinnalle voi muodostua vihertäviä tai kellertäviä lauttoja, joita voi kasaantua myös rantaveteen. Sinilevää voi kuitenkin esiintyä vedessä runsaasti myös ilman näkyviä pintakertymiä, sillä se voi olla sekoittuneena vesimassaan.

Sinilevän esiintymistä voi arvioida yksinkertaisilla testeillä. Tikulla kokeiltaessa sinilevämassa hajoaa pieniksi hiukkasiksi. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on yleensä jokin muu levä. Vesiastiassa sinilevä nousee usein veden pinnalle noin tunnin kuluessa kaasurakkuloidensa ansiosta. Runsaasti sinilevää sisältävässä vedessä ei tule uida, ja veden käyttöä tulee välttää.

Lisätietoa:

• Mistä tuntee sinilevän? | Vesi.fi
• Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä | Vesi.fi
• Sinilevien aiheuttamat terveyshaitat | HUS
• Uimarantojen veden laatu