MTK ja SLC komissaari Várhelyille: EU:n palkittava ennaltaehkäisyä ja varmistettava reilu kilpailu

Suomi on pitkään panostanut eläinten terveyden ennaltaehkäisyyn, tilojen bioturvallisuuteen, tautiseurantaan ja kasvinsuojeluaineiden vastuulliseen käyttöön. Tulokset näkyvät koko ruokaketjussa. Suomessa mikrobilääkkeiden käyttö kuuluu Euroopan vähäisimpään ja useista merkittävistä eläintaudeista on onnistuttu pysymään vapaana.

MTK:n ja SLC:n mukaan EU:n tulevan sääntelyn tulisi kannustaa tällaisiin tuloksiin eikä heikentää niiden jäsenmaiden asemaa, jotka ovat jo edelläkävijöitä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. 

– Suomessa on vuosikymmenten ajan rakennettu eläinten terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisyn kautta. Se on vähentänyt lääkinnän tarvetta, parantanut eläinten terveyttä ja vahvistanut kuluttajien luottamusta. EU:n pitäisi tunnustaa tämä työ nykyistä paremmin ja varmistaa, että myös tulevat tukivälineet mahdollistavat kannusteet bioturvallisuuteen ja tautien ehkäisyyn sekä eläinten hyvinvoinnin parantamisesta palkitsemisen, sanoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.

Tapaamisen keskeisiin aiheisiin kuului keskeisesti kesällä Suomessa ensimmäistä kertaa todettu afrikkalainen sikarutto. MTK ja SLC korostivat, että nykyinen alueellistamisen periaate toimii EU:n sisämarkkinoilla, mutta ei riittävän hyvin kansainvälisessä kaupassa. Järjestöt vaativat myös, että alueellistamisen tunnustamisesta sovitaan ennakolta vientikohdemaiden kanssa, jotta paikalliset tautitapaukset eivät sulje markkinoita koko maalta.

Eläinten hyvinvointia on kehitettävä tasapuolisesti

Järjestöt korostivat eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamisen välttämättömyyttä, kunhan ratkaisut perustuvat tutkittuun tietoon ja käytännössä mitattaviin tuloksiin.

Suomi on jo kieltänyt uusien porsitushäkkien rakentamisen, lisäksi Suomessa saparoiden typistys on loppunut jo vuonna 2003. Suomalaiset maataloustuottajat ovat olleet vuosia edelläkävijöitä eläinten pito-olosuhteiden kehittämisessä. Eläinten hyvinvointilainsäädännön kehittämisessä tuleekin huomioida vastuullisten tuottajien toiminta ja investoinnin eläinterveyteen.

Järjestöt korostavat myös, että tuontituotteiden on täytettävä samat vaatimukset kuin eurooppalaisen tuotannon. Brasilialaisen naudanlihan tuoreet tuontirajoitukset EU-alueelle ovat tervetulleita, mutta auttavat vain osaan suurempaa ongelmaa.

– Eurooppalaisten viljelijöiden kilpailukykyä ei voida rakentaa tilanteessa, jossa tuotannolle asetetaan jatkuvasti uusia vaatimuksia, mutta samaan aikaan markkinoille tuodaan tuotteita alemmilla standardeilla. Jos haluamme parantaa eläinten hyvinvointia maailmanlaajuisesti, samojen sääntöjen on koskettava myös tuontituotteita, toteaa SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund.

MTK ja SLC nostivat esiin myös kasvinsuojelun, uusien genomisten tekniikoiden käyttöönoton sekä kierrätyslannoitteiden kehittämisen. Järjestöjen mukaan kasvinsuojeluaineiden vaikuttavia aineita poistuu markkinoilta nopeammin kuin uusia vaihtoehtoja hyväksytään käyttöön. Tämä on erityinen haaste Suomen kaltaisissa pohjoisissa oloissa ja pienillä markkinoilla.

Lisäksi EU:n tutkimusrahoitusta tulisi suunnata nykyistä vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevaan kasvinjalostukseen sekä kierrätysravinteiden turvalliseen hyödyntämiseen. MTK:n ja SLC:n mukaan Eurooppa ei voi samaan aikaan vaatia yhä korkeampaa eläinten hyvinvointia, kestävyyttä ja ruokaturvaa sekä rajoittaa teknologioita ja innovaatioita, joiden avulla tavoitteisiin päästään.

MTK:n ja SLC:n keskeiset viestit komissaari Várhelyille

• EU:n tulee kieltää uusien porsitushäkkien rakentaminen ja mahdollistaa hallittu siirtymä hyödyntämällä nykyiset rakenteet niiden käyttöiän loppuun saakka.
• Sikojen saparoiden typistyksen on loputtava koko unionissa nykyisen lainsäädännön mukaisesti. 
• Rokottamisen on oltava mahdollista ilman, että jäsenmaa menettää tautivapaan asemansa tai siihen liittyvät kauppaedut. 
• Kukkopoikien lopettamisesta on luovuttava tavoiteperusteisesti siten, että useat toteutustavat ovat mahdollisia. 
• Kotieläintuotannon toimintaedellytykset on turvattava myös harvaan asutuilla alueilla ja pitkien etäisyyksien olosuhteissa. 
• Viljelijöillä on oltava käytössään toimivat kasvinsuojelukeinot myös pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa. 
• CAP-rahoitusta on hyödynnettävä nykyistä vahvemmin tilojen bioturvallisuuden kehittämiseen. 
• Eläintautien alueellistamisen on toimittava myös EU:n ulkopuolisessa kaupassa. 
• Tuontituotteilta on edellytettävä samoja vaatimuksia kuin EU:n omalta tuotannolta. 
• Tutkimusrahoitusta on suunnattava ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevaan kasvinjalostukseen ja uusiin genomisiin tekniikoihin. 
• Kierrätyslannoitteiden turvallista käyttöä on edistettävä tutkimuksen, innovaatioiden ja toimivan sääntelyn avulla.

Lisätietoja:

Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja, MTK, +358 50 522 5207

Mats Nylund, puheenjohtaja, SLC, +358 50 512 2191

Johan Åberg, maatalousjohtaja, MTK, +358 40 523 3864

Olli Heino, asiantuntijaeläinlääkäri, MTK, +358 50 430 8578

Mari Lukkariniemi, asiantuntija, MTK, +358 40 171 9070