Ikäluokat pienenevät rajusti – sähköalan on varmistettava sekä osaajien määrä että laatu

Sähköalalla työskentelee noin 30 000 henkilöä, joista arviolta kolmannes eläköityy vuoteen 2040 mennessä. Eläköityminen, teknologinen murros ja alueelliset investoinnit lisäävät painetta varmistaa sekä osaajien saatavuus että osaamisen taso. 

Työnantajat tunnistavat puutteita erityisesti käytännön taidoissa, perusosaamisessa, soveltamiskyvyssä ja työelämävalmiuksissa. Samaan aikaan energiamurros, automaatio, digitalisaatio, tekoäly ja teollisuuden sähköistyminen lisäävät uudenlaisen osaamisen tarvetta. 

Osaamisen laatua tulee vahvistaa 

Selvityksen perusteella koulutuksessa huomio on siirrettävä määristä osaamisen laatuun. Perustutkinnossa on vahvistettava teoreettisia ja käytännön perustaitoja, turvallisuusosaamista sekä kykyä soveltaa opittua työtehtävissä. Käytännön osaamista testaavien näyttöjen on varmistettava nykyistä luotettavammin valmistuvien työelämävalmiudet.  

Osaamisen laatua voidaan vahvistaa lisäämällä käytännön opetusta, lähiopetusta ja yksilöllistä ohjausta sekä parantamalla työpaikalla oppimisen tavoitteita ja ohjausta. 

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n järjestötoiminnan johtajan Riikka Frimanin mukaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys.  

”Opiskelijan on päästävä tekemään riittävän monipuolisia tehtäviä, ja samalla on vahvistettava opettajien mahdollisuuksia päivittää työelämä- ja teknologiaosaamistaan”, Friman toteaa. 

Energiateollisuus ry:n asiantuntijan Henna Hirvosen mukaan laadukas osaaminen ei synny ilman riittäviä resursseja: julkisen koulutusrahoituksen on mahdollistettava laadukas koulutus, osaavat opettajat, ajantasaiset oppimisympäristöt ja riittävä koulutustarjonta eri puolilla Suomea.  

”Koulutukseen käytetty raha ei ole vain menoerä, vaan investointi yhteiskunnan toimintakykyyn ja huoltovarmuuteen. Korkea sähköalan osaaminen on huoltovarmuutta, ja sen turvaaminen vaatii rahoitusta”, Hirvonen sanoo. 

Monipuolisempi hakijapohja vahvistaa alan osaamista 

Pienenevät ikäluokat tekevät hakijapohjan laajentamisesta sähköalalle välttämätöntä. 16–18-vuotiaiden määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2040 mennessä noin 45 000 henkilöllä eli 22 prosentilla, ja sähköalan ensisijaisten hakijoiden määrän ennakoidaan pienenevän jopa 28 prosenttia.  

Alalle tarvitaan nykyistä enemmän osaajia ryhmistä, joiden potentiaalia ei vielä hyödynnetä riittävästi. Erityisesti naisissa, vieraskielisissä ja maahanmuuttajataustaisissa nuorissa sekä alanvaihtajissa ja aikuisopiskelijoissa on merkittävä mahdollisuus kasvattaa alan osaajapohjaa. Naisten osuus sähköalan ammattilaisista on tällä hetkellä vain noin 4,5 prosenttia. 

”Monipuolisempi hakijapohja tuo alalle uusia näkökulmia, kokemusta ja osaamista ja voi samalla vahvistaa koko alan osaamisen laatua. Eri taustoista tulevien opiskelijoiden tarpeet voivat kuitenkin olla erilaisia. Esimerkiksi aikuiset alanvaihtajat ja nuoret peruskoulusta tulevat tarvitsevat erilaista ohjausta, perehdytystä ja heidän tilanteeseensa sopivia koulutuspolkuja”, toteaa Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.  

Oppisopimuksia ja rekrytointikoulutuksia voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin, ja koulutusta on pystyttävä kohdentamaan joustavasti alueellisiin investointi- ja työvoimatarpeisiin. 

Osaamista on päivitettävä koko työuran ajan 

Perustutkinto ei yksin riitä vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Selvitys esittää sähköalalle jatkuvan oppimisen mallia, jossa osaamista voidaan päivittää työn ohessa esimerkiksi lyhytkoulutuksilla, tutkinnon osilla ja täydennyskoulutuksella. 

Sähköliiton toiminnanjohtajan Tapio Heikkisen mukaan teknologiat kehittyvät nopeasti, joten osaamista on voitava päivittää koko työuran ajan. Samalla eläköityvien ammattilaisten käytännön tietoa on tärkeää siirtää seuraaville osaajasukupolville. 

”Osaamisen laatu ratkaisee, pystyykö sähköala mahdollistamaan energiamurroksen, investoinnit ja yhteiskunnan toimintavarmuuden. Koulutuksen onnistumista ei siksi pidä mitata vain valmistuneiden määrällä vaan ennen kaikkea sillä, mitä valmistuva todella osaa”, Heikkinen painottaa. 

Selvitys perustuu tilasto- ja dokumenttianalyysiin, kyselyihin, asiantuntijoiden haastatteluihin sekä alan toimijoiden validointityöpajaan. 

Kesäkuussa 2026 valmistuneen tutkimuksen teettivät: Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto, Sähköliitto ja Energiateollisuus ry yhteistyössä Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n kanssa. 

Faktoja selvityksestä 

• Vuonna 2025 alalle oli noin 4 200 ensisijaista hakijaa ja 2 600 aloituspaikkaa; paikan vastaanotti noin 2 560 opiskelijaa.
• Hakijamäärän arvioidaan voivan laskea noin 3 000 hakijaan vuoteen 2040 mennessä, jos alan suosio säilyy ennallaan. 
• Sähköalalla työskenteli vuonna 2023 noin 31 300 henkilöä, joista noin 10 500 eläköityy vuoteen 2040 mennessä.
• Yrityskyselyssä noin 70 prosenttia yrityksistä arvioi työvoiman riittävän pääosin hyvin. 
• Noin 95 prosenttia alan hakijoista on nuoria miehiä, kun naisten osuus jää vain noin viiteen prosenttiin. Myös perhetaustaltaan vieraskieliset ovat hakijoissa selvästi aliedustettuja.
• Vastavalmistuneiden keskeisiksi puutteiksi tunnistettiin käytännön osaaminen, soveltamiskyky, perustaidot ja työelämävalmiudet. 

• Vain 23 prosenttia työntekijäkyselyn vastaajista oli osallistunut lisä- tai täydennyskoulutukseen viimeisten viiden vuoden aikana, vaikka 50 prosenttia koki ainakin mahdollisesti tarvitsevansa sitä.