Lääketieteen opiskelijat tarjoavat elvytyskoulutusta Turun ja Raision 8.-luokkalaisille

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sisätautien oppiaine aloittaa syksyn aikana yhteistyössä Suomen Kardiologisen Seuran kanssa uuden Elvytyskoulutusta 8. luokkalaisille -pilotin. Hankkeessa jalkaudutaan Raision, Turun normaalikoulun ja Puolalan yläkouluihin opettamaan elottoman tunnistamista, hätänumeroon soittamista, paineluelvytystä ja defibrillaattorin käyttöä.

Opetuksen toteuttaa ja sisällön ovat suunnitelleet valmistuvan lääketieteen kurssin opiskelijat yhteistyössä sisätautiopin, anestesiologian ja kardiologian opetushenkilökunnan kanssa. Koulutus koostuu lääketieteen opiskelijoiden vetämästä rastikierroksesta.

– Elottomuuden tunnistaminen ja elvytyksen aloittaminen ovat kansalaistaitoja, joita kuka tahansa voi oppia. Haluamme madaltaa nuorten kynnystä toimia hätätilanteessa ja lisätä luottamusta omiin taitoihin, kertoo Turun yliopiston kardiologian professori ja Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja Tuomas Kiviniemi.

Monessa Euroopan maassa elvytystaidot ovat pakollinen osa perusopetusta. Suomessa näin ei vielä ole, mikä voi olla osasyynä siihen, että moni kokee epävarmuutta elvytystilanteessa, eikä uskalla aloittaa maallikkoelvytystä.

– Tavoitteena koulutuksessa on parantaa 8.-luokkalaisten valmiuksia tunnistaa elottomuus ja ryhtyä elvytystoimiin. Elottoman henkilön ennuste ilman elvytystä on huono. Haluamme painottaa oppilaille, että kun he uskaltautuvat auttamaan, he parantavat ennustetta merkittävästi. Elvytystaidon voi oppia jo kouluiässä, mutta eloton henkilö saattaa tulla vastaan vasta vuosikymmenten päästä. Siksi elvytyksen tulisi olla kansalaistaito, joka säilyy mielessä kuten uimataito: kun sen on kerran oppinut hyvin ja sitä päivittää aika ajoin, sen osaa ottaa käyttöön silloin, kun sillä voi pelastaa ihmishengen, Kiviniemi kertoo.

20 000 sydäninfarktia vuodessa

Sydän- ja verisuonitaudit ovat Suomessa ja maailmaanlaajuisesti yleisin kuolinsyy; Suomessa ne aiheuttavat lähes joka kolmannen kuoleman. Sydäninfarktin saa vuosittain reilut 20 000 suomalaista.

Vaikka kaikki sydäninfarktit eivät johda sydänpysähdykseen, vakava sydäninfarkti voi aiheuttaa hengenvaarallisia rytmihäiriöitä ja johtaa äkilliseen elottomuuteen. Tällöin nopea hätäilmoitus, varhainen paineluelvytys ja defibrillaattorin käyttö voivat olla ratkaisevia potilaan selviytymisen kannalta.

Inhimillisen hinnan lisäksi taudit aiheuttavat myös huomattavaa kansantaloudellista taakkaa: Suomessa sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvät kulut maksavat jokaista suomalaista kohden 636 euroa vuodessa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 536 euroa.

Sydänterveys on nostettu myös EU:ssa tärkeäksi kehityskohteeksi: unionin ensimmäinen kokonaisvaltainen sydän- ja verisuoniterveyden strategia Safe Hearts Plan käynnistettiin joulukuussa 2025. Pyrkimyksenä on vähentää työikäisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta 25 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.