Perusvoiteiden korvattavuuden poistaminen voisi säästää noin 12 miljoonaa euroa lääkekorvauksista – ostomäärät valtaosin maltillisia
8.9.2026 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Valtaosa perusvoiteita sairausvakuutuksesta korvattuna ostaneista hankkii voiteita maltillisia määriä, myös lääkekaton ylittymisen jälkeen. Jos perusvoiteiden Kela-korvattavuus poistettaisiin, säästyisi sairausvakuutusmenoja noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset kasvaisivat silloin erityisesti perheillä, joihin kuuluu useampi ihosairautta sairastava lapsi.

Julkisuudessa on käyty keskustelua perusvoiteiden Kela-korvattavuudesta ja siitä, ostetaanko perusvoiteita lääkekaton täyttymisen jälkeen tarpeettoman paljon ja myytäväksi. Kelan tutkijoiden rekisteritarkastelun mukaan valtaosa ostaa perusvoiteita maltillisia määriä.
Kela maksoi perusvoiteista korvauksia noin 10 miljoonaa euroa 330 000 henkilölle vuonna 2025. Korvauksia maksettiin käyttäjää kohden keskimäärin noin 30 euroa vuodessa. Perusvoiteiden korvausmenojen kasvu on ollut maltillista 2020-luvulla.
Kaikista korvattavista lääkkeistä lääkekorvauksia maksettiin yhteensä lähes 2 miljardia euroa vuonna 2025. Perusvoiteiden korvaukset muodostavat tästä 0,5 prosenttia.
Suurin osa ostaa perusvoiteita vain pieniä määriä
Perusvoiteita korvattuna ostaneista henkilöistä hieman useammalla kuin joka kahdeksannella (13 %) ylittyi lääkkeiden vuosittainen omavastuu eli niin sanottu lääkekatto. Tämä tarkoittaa noin 43 000 henkilöä.
Asiakkaat ostivat perusvoiteita noin 95 000 kertaa niin, että heillä oli jo täyttynyt lääkkeiden vuosittainen omavastuu eli niin sanottu lääkekatto. Lähes puolessa näistä ostoista mukana oli vain yksi voidepakkaus, ja noin 85 prosentissa enintään kolme pakkausta. Noin 6 prosenttia ostokerroista sisälsi vähintään kuusi pakkausta.
Lääkekaton ylittämisen jälkeen osa käyttäjistä osti perusvoiteita suurempia määriä kuin ennen katon ylittymistä. Yksittäisen perusvoideoston keskihinta kasvoi lääkekaton ylittämisen jälkeen 32 eurosta 45 euroon.
Perusvoiteet eivät kuitenkaan tässä eroa muista lääkkeistä. Kun lääkekatto ylittyy, lääkkeiden ostot tyypillisesti yleistyvät ja kustannukset kasvavat. Taustalla voi olla muun muassa loppuvuoden aikana varautuminen tulevaan tai talvella kasvava tarve voiteille.
– Rekisteritietojen valossa ei ole kovin yleistä ostaa suuria määriä perusvoiteita korvausten varassa. Vaikka ostomäärät kasvavat lääkekaton täyttymisen jälkeen kuten monissa muissakin valmisteissa, valtaosa asiakkaista ostaa edelleen perusvoiteita maltillisia määriä, sanoo Kelan tutkimuksen ryhmäpäällikkö Hanna Koskinen.
Korvattavuuden poistaminen säästäisi menoja, mutta voisi asettaa ihosairauksista kärsiviä vaikeaan tilanteeseen
Julkisuudessa on ehdotettu, että perusvoiteiden korvattavuudesta luovuttaisiin. Kelan tutkijoiden simuloinnin perusteella perusvoiteiden korvattavuuden poistaminen vähentäisi lääkekorvausmenoja yhteensä noin 12 miljoonalla eurolla vuodessa.
Säästöistä noin 10 miljoonaa euroa syntyisi perusvoiteista maksettavien korvausten poistumisesta ja vajaat 2 miljoonaa euroa siitä, että perusvoiteet eivät enää kerryttäisi lääkekattoa. Simulaatio ei huomioi mahdollisia hintakilpailun vaikutuksia.
Jos korvattavuus poistettaisiin, kaikki kustannukset siirtyisivät potilaiden maksettavaksi. Kustannuksia siirtyisi simulaation perusteella erityisesti lapsiperheille.
– Jos perusvoiteiden korvattavuus poistettaisiin, erityisesti paljon perusvoidetta vaikean ihosairauden vuoksi tarvitsevat henkilöt ja lapsiperheet voisivat joutua tilanteeseen, jossa sairauden hoidon kustannukset kasvavat merkittävästi, sanoo Koskinen.
Lisätiedot
Kelan tutkijat ovat tarkastelleet aihetta perusteellisemmin Kelan tutkimusblogissa.
Yhteyshenkilöt
Hanna KoskinenryhmäpäällikköKela
tutkimusyksikkö
Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kela on korjannut osan työttömyystukien kuntalaskutuksen virheestä23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela on korjannut osan työttömyystukien kuntalaskutuksessa havaitusta virheestä laskutusjärjestelmäänsä. Korjaus varmistaa, että maahanmuuttajien tukien rahoitukseen liittyvä suoja-aika päätellään jatkossa oikein. Kela ja ohjaavat ministeriöt valmistelevat lisäksi laskutuksen takautuvaa korjaamista ja hyvittämistä 1.1.2025 alkaen.
Problemen med att skriva ut FPA:s brev och beslut har nu upphört22.10.2026 14:22:50 EEST | Pressmeddelande
Det har förekommit problem med att skriva ut FPA:s brev och beslut. Det här har orsakat fördröjningar i en del av brevposten till kunderna. Störningen är över, men det kan fortfarande dröja innan breven kommer fram.
Kelan kirjeiden ja päätösten tulostuksessa ollut häiriö on ohi22.10.2026 14:22:50 EEST | Tiedote
Kelan kirjeiden ja päätösten tulostuksessa oli häiriö, joka on hidastuttanut kirjepostia asiakkaille. Häiriö on ohi, mutta kirjeiden perille saapumisessa voi olla vielä viiveitä.
Villkoren för stöd för hemvård av barn ändras 1.1.202722.10.2026 11:11:33 EEST | Pressmeddelande
Grunderna för beviljande av stöd för hemvård av barn ändras vid årsskiftet. För att få hemvårdsstöd krävs det i fortsättningen att man har bott antingen i Finland eller i ett annat EU- eller EES-land i minst tre års tid. Endast en förälder som själv sköter sitt barn kan få hemvårdsstöd. Ändringarna påverkar inte stöd som beviljats innan lagen träder i kraft.
Kotihoidon tuen ehdot muuttuvat 1.1.202722.10.2026 11:11:33 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Kotihoidon tuen myöntämisperusteet muuttuvat vuodenvaihteessa. Jatkossa kotihoidon tuen saaminen edellyttää vähintään 3 vuoden asumista joko Suomessa tai EU- tai Eta-maissa. Lisäksi tukea voi saada vain vanhempi, joka itse hoitaa lastaan. Muutokset eivät vaikuta ennen lain voimaantuloa myönnettyihin tukiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme